Kategoria: NMI Bulletin 4/2012

Julkaistu

Ajattelun taitojen harjoitusohjelma ensimmäisen luokan heikoille oppilaille – pilottitutkimuksen tuloksia

Risto Hotulainen, Janna Linnasaari

Abstrakti:
Esiopetusikäisille tehdyn pilotointitutkimuksemme tavoitteena oli testata ajattelun taitoja stimuloivan interventio-ohjelman toimivuutta ja vaikuttavuutta. Interventio-ohjelmassa hyödynnettiin Adeyn ja Shayerin (1994) sekä Klauerin (1989) aikaisempia tutkimuksia ajattelun taitojen tukemisesta ja kehittämisestä. Pilotointitutkimus tehtiin keväällä 2013 pääkaupunkiseudulla sijaitsevan päiväkodin esiopetusryhmistä muodostetussa interventioryhmässä. Interventio koostui 12 erillisestä 35–45 minuutin kestoisesta harjoitustuokiosta, jotka pidettiin neljän viikon aikana. Ajattelun taitojen harjoitusohjelmaan valittiin induktiivista päättelyä mittaavan alkumittauksen perusteella viisi taidoiltaan heikkoa lasta; kontrolliryhmänä (n = 13) olivat muut tutkimukseen osallistuneet lapset.

Harjoitustunteja ohjasi erityispedagogiikan opiskelija, joka oli myös osallistunut harjoitusten suunnitteluun. Koko tutkimusjoukko osallistui induktiivista päättelyä mittaavaan testiin kolme kertaa: ennen ja jälkeen intervention sekä viivästetysti. Lisäksi lasten kielellistä osaamista mitattiin tutkimuksen alkuvaiheessa. Aineisto analysoitiin ei-parametrisilla tilastomenetelmillä. Tulokset osoittivat, että tutkimuksen alkuvaiheessa mitatut tilastollisesti merkitsevät erot ryhmien välillä hävisivät ja tämä tulos säilyi myös viivästetyssä mittauksessa. Interventioryhmän lasten kielellisten peruskäsitteiden ymmärtäminen oli yhteydessä heidän tulostensa parantumiseen induktiivisen päättelyn mittauksissa. Pohdinnassa esitetään tutkimustuloksiin perustuvia johtopäätöksiä ajattelun taitojen tukemisesta esiopetusiässä.

Lataa pdf

Julkaistu

Kuudesluokkalaiset tytöt ja pojat fyysisen väkivallan uhreina: Yhteydet masennukseen, somaattisiin oireisiin ja omaan väkivaltaisuuteen

Lotta Uusitalo-Malmivaara

Abstrakti:

Artikkeli pohjautuu laajempaan lasten ja nuorten onnellisuutta ja masentuneisuutta käsittelevään hankkeeseen, josta on raportoitu aiemmin yhdessä Juhani E. Lehdon kanssa (Uusitalo-Malmivaara, 2012a, 2012b; Uusitalo-Malmivaara & Lehto, 2012). Tässä tutkimuksessa selvitettiin 12-vuotiaiden lasten kokemuksia fyysisestä toveri- ja aikuisväkivallasta ja näiden kokemusten yhteyksiä masennusoireisiin, somaattisiin oireisiin ja omaan väkivaltaisuuteen. Tulokset osoittivat, että noin neljännes tutkituista yli 700 kuudesluokkalaisesta oli edeltävän vuoden aikana kokenut toveriväkivaltaa. Pojat olivat tyttöjä useammin toveriväkivallan uhreja. Aikuisväkivaltaa oli kokenut vain noin 5 prosenttia vastaajista, tytöt yhtä paljon kuin pojat. Sekä toveri- että aikuisväkivaltaa oli kokenut alle 2 prosenttia vastaajista. Väkivaltakokemukset olivat yhteydessä uhrien masennus- ja somaattisiin oireisiin sekä omaan väkivaltaisuuteen. Myös väkivaltakokemusten määrä vaikutti oireiden voimakkuuteen erityisesti tytöillä. Toveri- ja aikuisväkivalta lisäsivät toistensa vaikutusta, mutta yhdysvaikutusta näillä eri väkivaltatyypeillä ei ollut. Masennuksen kontrollointi poisti väkivaltakokemusten ja somaattisten oireiden välisen yhteyden molemmilla sukupuolilla. Toisaalta masennuksen kontrollointi poisti väkivaltakokemusten ja oman väkivaltaisuuden välisen yhteyden pojilla mutta ei tytöillä. Vaikuttaa siten siltä, että tyttöjen oman väkivaltaisuuden lisääntyminen on poikia voimakkaammin yhteydessä väkivallan uhriksi joutumiseen.

Lataa pdf

Julkaistu

Onnistuiko ohjaus? Englannin kielen harjoittelu suomenkielisillä lukiolaisilla, joilla on lukivaikeutta

Piia M. Björn, Paavo H. T. Leppänen

Abstrakti:

Tässä artikkelissa kuvataan suomenkielisten lukioikäisten englannin kielen harjoittelua Englexia HS -tutkimusprojektissa (HS, high school). Monissa varsinkin tietokonepohjaista harjoittelua hyödyntävissä harjoitusohjelmissa ihmisten välinen vuorovaikutus on usein jätetty melko vaatimattomaan osaan. Tämän tutkimuksen aineisto koostuu kolmestakymmenestä lukiolaisesta. Heistä kymmenellä harjoitteluun osallistuneella ja yhdeksällä vertailuryhmäläisellä oli erityisopettajan arvioimaa lukemisen ja kirjoittamisen vaikeutta äidinkielessä (suomi) sekä pulmia myös englannin kielen oppimisessa. Tämän lisäksi mukana oli yksitoista lukiolaista, joilla vastaavia pulmia ei ollut havaittu. Ohjauksen onnistumista mitattiin keskeyttämisprosenttina. Tuloksena voidaan todeta, että nuoret pysyivät tässä varsin tiivistä harjoittelua edellyttäneessä projektissa hyvin mukana alusta loppuun saakka.

Lataa pdf

Julkaistu

Kaksoisvaikeushypoteesi ja oppimisvaikeuksien päällekkäisyys

Riikka Heikkilä

Abstrakti:

Kaksoisvaikeushypoteesin mukaan lukemisvaikeuksien taustalla voivat vaikuttaa nopean nimeämisen tai fonologisen prosessoinnin ongelmat. Yhdessä esiintyessään (kaksoisvaikeus) niiden oletetaan johtavan vaikeampiin lukemisvaikeuksiin kuin erillään. Kaksoisvaikeushypoteesi on saanut tukea useissa tutkimuksissa, mutta sen ilmenemismuoto näyttää vaihtelevan tutkittavan kielen kirjoitusjärjestelmän säännönmukaisuuden sekä tutkittavien lukemisen tason mukaan. Lisäksi nopean nimeämisen ja fonologisen prosessoinnin yhteydet eivät oletettavasti rajoitu ainoastaan lukemisvaikeuksiin, vaan niillä voi olla kytkös myös muihin oppimisen ongelmiin kuten matematiikan oppimisvaikeuteen tai tarkkaavuuden pulmiin. Tämä artikkeli tiivistää kaksoisvaikeushypoteesia koskevaa tutkimuskirjallisuutta ja taustoittaa meneillään olevaa tutkimusta, jonka alustavat tulokset tukevat hypoteesia suomenkielisten oppimisvaikeuslasten kaksoisvaikeudesta.

Lataa pdf

Julkaistu

Yksinkertaisten kirjoitettujen sanojen tunnistus sujuvassa ja hitaassa lukemisessa kirjain-äännevastaavuudeltaan säännönmukaisessa suomen kielessä

Jarkko Hautala, Mikko Aro

Abstrakti:

Koska nykyiset sanantunnistuksen mallit koskevat pitkälti kirjain-äännevastaavuudeltaan epäsäännönmukaista englannin kieltä, on tärkeää tutkia sanantunnistusta myös täysin säännönmukaisissa kielissä, kuten suomessa. Tämän tutkimuksen päätavoitteena on ollut selvittää, mitkä ovat lukemisen perusyksiköitä (kirjaimet, tavut, sanat) sujuvassa ja hitaassa sanatason lukemisessa. Pääpiirteissään tulokset olivat kaksoisreittimallin mukaisia: tuttujen sanojen kirjaimia prosessoidaan yhtäaikaisesti, kun taas vieraiden sanojen lukemisessa korostuu sarjallinen, kirjaimittain etenevä prosessointi. Erilaisten tehtävien vertailussa selvisi, että jos tavoitteena on ymmärtää sanan merkitys – eikä vain lukea se ääneen – hitaasti lukevat lapset kokoavat äänteet tavuiksi. Lisäksi silmänliikemittausten avulla saimme uutta tietoa varhaisista sanantunnistuksen prosesseista. Näyttää siltä, että vieraita sanoja lukiessaan sujuva lukija siirtää tarkkaavaisuutensa nopeasti ja sarjallisesti kirjaimesta toiseen. Sama prosessi tuottaa kuitenkin hitaille lukijoille ongelmia.

Lataa pdf

Julkaistu

Toimitukselta

Vuoden viimeinen NMI-Bulletin tarjoaa lukijoilleen satoa 15. oppimisvaikeustutkijatapaamisesta. Tutkijatapaaminen on vuosittain järjestettävä valtakunnallinen tapahtuma, jossa oppimisvaikeusalan ammattilaiset ja tutkijat kohtaavat. Lehteen on valikoitunut tutkijatapaamisesta kirjoituksia laajasti oppimisvaikeuksien saralta.

Riikka Heikkilä esittelee lukijoille kaksoisvaikeushypoteesia, jonka mukaan lukemisvaikeuksien taustalla vaikuttavat nopean nimeämisen tai fonologisen prosessoinnin ongelmat tai molemmat yhdessä. Lisäksi nopean nimeämisen ja fonologisen prosessoinnin ongelmilla voi olla kytkös myös muihin oppimisen ongelmiin kuten matematiikan oppimisvaikeuteen tai tarkkaavuuden pulmiin. Alustavien tulosten perusteella kaksoisvaikeushypoteesi näyttäisi toteutuvan suomenkielisillä oppimisvaikeuslapsilla.

Jarkko Hautalan ja Mikko Aron artikkelissa pohditaan, miten sujuvat ja hitaat lukijat tunnistavat yksinkertaisia kirjoitettuja sanoja kirjain-äännevastaavuudeltaan säännönmukaisessa suomen kielessä. Aihetta valotetaan silmänliiketutkimuksen keinoin, jonka mukaan tuttujen sanojen kirjaimia käsitellään yhtäaikaisesti, kun taas vieraiden sanojen lukemisessa korostuu sarjallinen, kirjainmittainen käsittely.

Piia Björn ja Paavo Leppänen kuvaavat suomenkielisillä lukioikäisillä toteutettua englannin kielen harjoittelua. Harjoitteluun osallistuneilla sekä vertailuryhmään kuuluvilla oli erityisopettajan arvioimaa lukemisen ja kirjoittamisen vaikeutta äidinkielessä sekä havaittuja ongelmia myös englannin kielen oppimisessa. Henkilökohtainen tietokonepohjainen harjoittelu näyttää innostavan lukiolaisia, sillä nuoret näyttivät pysyvän hyvin projektissa mukana alusta loppuun saakka. Toisessa interventioartikkelissa Risto Hotulainen ja Janna Linnansaari esittelevät Ajatellaan-hankkeen pilotointitutkimuksen tuloksia. Pilotointitutkimuksessa tarkastellaan hankkeessa kehitetyn ajattelun taitoja stimuloivan opetusmateriaalin toimivuutta ja vaikuttavuutta. Tulokset antavat viitteitä siitä, että ajattelun taitojen intensiivinen harjoittelu on positiivisessa yhteydessä ajattelun taitojen kehittymiseen.

Lotta Uusitalo-Malmivaaran artikkelissa selvitettiin kuudesluokkalaisten lasten kokemuksia fyysisestä toveri- ja aikuisväkivallasta. Tulokset osoittavat väkivaltakokemusten olevan itsessään haitallisia ja liittyvän voimakkaasti erilaisiin psyykkisen huonovointisuuden oireisiin. Artikkelin tutkimus pohjautuu laajempaan lasten ja nuorten onnellisuutta ja masentuneisuutta käsittelevään hankkeeseen.

Toimituskunta

Lataa pdf