Anne-Mari Kinnunen, Mikko Aro, Airi Hakkarainen & Tanja Vehkakoski
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisia merkityksiä erityisopettajaopiskelijat ja opettajat antavat systemaattiseen oppimisen tukeen ja sen jatkuvaan arviointiin tähtäävälle tukivastemallille. Tukivastemallissa oppilaan yksilölliseen arviointiin perustuen suunnitellaan ja toteutetaan kohdennettu, yksilöllinen tuki, jonka vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisillä seuranta-arvioinneilla (ks. Kinnunen ym., 2021). Tutkimus perustuu erityisopettajaopiskelijoiden (n = 15) ja opettajien (n = 6) puolistrukturoituun yksilöhaastatteluaineistoon, joka kerättiin vuosina 2019–2021 osana Opettajien arviointiosaaminen oppimisen, osallisuuden ja tuen toteutumisen edistäjänä (OPA) hanketta. Haastatteluaineisto analysoitiin fenomenografisesti eritellen käsityksiä, joita erityisopettajaopiskelijat ja opettajat antoivat tukivastemallille siihen tutustuessaan ja/tai sitä toteuttaessaan. Aineistosta löydettiin neljä eri käsitystä, jotka vaihtelivat tukivastemalliin suhtautumisen, käytettävyyden ja opettajan aseman suhteen:
tukivastemalli mekanistisena, vaativana, uudistavana ja oppilaan yksilöllisyyttä tunnista-
vana työtapana. Tukivastemalliin liittyvien käsitysten nelikenttää eri ulottuvuuksineen voidaan hyödyntää jatkossa, kun tutkitaan opettajien suhtautumista opetuksen ja tuen käytäntöjen uudistuksiin. Lisäksi tutkimustulokset antavat aineksia kehittää tukivastemalliin liittyviä opetussisältöjä erityisopettajakoulutuksessa niin, että niissä huomioidaan opiskelijoiden tukivastemalliin liittyvät erilaiset käsitykset.