Kevään NMI-Bulletinissa esitellään tuoreiden, oppimisvaikeuksiin liittyvien väitöskirjojen tuloksia. Tässä numerossa esitellään myös varhaisten matemaattisten oppimisvalmiuksien kehittämisohjelman pilottitutkimuksen tuloksia sekä valotetaan nuoruusiän ja aikuisuuden lukipulmia kahden artikkelin voimin.
Lectio praecursoria -sarjassamme esitellään kaksi lektiota. Tuoreimmassa väitöskirjatyössä ”Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen” Siiskonen tarkastelee kielellisten erityisvaikeuksien näkökulmasta, miten suomenkieliset kouluikäiset lapset omaksuvat luku- ja kirjoitustaidon. Lisäksi väitöstyössä seurattiin kuuden oppilaan kehitystä esiopetuksen alusta perusopetuksen päättövaiheeseen. Toisessa, myös tänä vuonna tarkastetussa Taipaleen väitöskirjatyössä selvitettiin yhdeksäsluokkalaisten matematiikan taitoa, luku- ja kirjoitustaitoa, matematiikan, lukemisen ja kirjoittamisen virheitä sekä näiden taitojen ja virheiden yhteyksiä. Lisäksi tarkasteltiin akateemisen minäkäsityksen ja koettujen oppimisvaikeuksien tasoa sekä matematiikan vaikeuksien ja lukivaikeuksien päällekkäistymisen yhteyksiä akateemisen minäkäsityksen ja koettujen oppimisvaikeuksien tasoon ja muutokseen toisen asteen opiskelussa.
Tutkimus-osan kaksi ensimmäistä artikkelia pohjautuvat myös tuoreisiin väitöskirjatöihin, jotka ovat peräisin vuodelta 2009. Valtosen väitöskirjatyö ”Kehityksen ja oppimisen ongelmien varhainen tunnistaminen Lene-arvioinnin avulla. Kehityksen ongelmien päällekkäisyys ja jatkuvuus 4–6-vuotiailla sekä ongelmien yhteys koulusuoriutumiseen” liittyi kiinteästi neuvolan kehitystarkastusten uudistamiseen. Tämän lehden artikkeli keskittyy väitöskirjatutkimuksen viimeiseen vaiheeseen eli koulun alkuvaiheen suoriutumisen ennakointiin neuvolan neljävuotistarkastuksen perusteella. Huttusen-Scott puolestaan esittelee artikkelissaan yhteenvedonomaisesti väitöskirjansa tuloksia. Väitöskirjaan sisältyvissä tutkimuksissa tutkittiin kuulonvaraista keston erottelua lapsilla, joilla on lukemisen tai tarkkaavaisuuden pulmia.
Kolmannessa tutkimusartikkelissa kuvataan, millaisia koulu- ja opiskeluaikaisia oppimiskokemuksia on sellaisilla luokanopettajaopiskelijoilla, joilla itsellään on lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia. Lisäksi tarkastellaan sitä, miten omakohtaisesti koettu lukivaikeus tulee esiin opiskelijoiden pohtiessa tulevaa työtään opettajana. Viimeisessä, Mattisen tutkimusryhmän artikkelissa esitellään varhaisten matemaattisten oppimisvalmiuksien kehittämisohjelman eli Nallematikan pilottitutkimuksen tuloksia. Nallematikka on 4–5 -vuotiaiden lasten oppimisvalmiuksien edistämiseen tarkoitettu ryhmätoiminta, jota voidaan toteuttaa osana päivähoitoa tai myös erillisenä viikoittaisena virike- tai kuntoutusohjelmana. Tässä artikkelissa kirjoittajat esittelevät tutkimusta, joka tehtiin osana ohjelman kehittämistä. Pilottitutkimuksen tavoitteena oli ohjelman kokeileminen ja edelleen kehittäminen, menetelmän vaikuttavuuden arviointi ja mittareiden testaaminen varsinaista vaikuttavuustutkimusta varten.
Toivotamme NMI-Bulletinin lukijoille hyvää kesää ja virkistäviä lukuhetkiä lehtemme parissa!
Toimituskunta