Saija Miettinen, Noora Kantola, Anniina Kämäräinen & Eija Kärnä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten vertaisten sanallinen ja kehollinen vuorovaikutus tukee niukasti puheella osallistuvan neurokirjon oppilaan osallisuutta ryhmätyöskentelyyn. Valtaosa aiemmasta vertaisvuorovaikutusta ryhmätyöskentelytilanteissa tarkastelleista tutkimuksista on keskittynyt erityisesti puheeseen. Tämä tutkimus tuo uutta tietoa tarkastellessaan vertaisvuorovaikutusta, jossa neurokirjon oppilas osallistuu pääasiassa kehollisesti. Tutkimusaineisto koostuu neljästä inklusiivisessa ryhmässä videoidusta oppitunnista. Oppitunneilla työskentelee kolme 5.-luokkalaista oppilasta, joista yksi on neurokirjon oppilas. Tutkimuksen lähtökohtana ja analyysitapana on keskustelunanalyysi, joka mahdollistaa vuorovaikutuksen yksityiskohtaisen jäsentymisen tarkastelun.
Tulosten mukaan vertaiset tukivat neurokirjon oppilaan osallistumista kolmella toistuvalla vuorovaikutustoiminnalla: kohdistamalla aloite neurokirjon oppilaalle, sanallistamalla työskentelyä sekä reagoimalla neurokirjon oppilaan keholliseen toimintoon. Vertaiset käyttivät kielellisistä resursseista pääasiassa ehdotusmuotoisia aloitteita ja neurokirjon oppilaan nimen lausumista. Lisäksi vertaiset hyödynsivät kehollisia vuorovaikutusresursseja, esimerkiksi kohdistamalla kysymyksensä neurokirjon oppilaalle katsomalla tätä, tai osoittamalla opetusmateriaalia. Neurokirjon oppilaan osallistumistavoissa korostuivat kehollisten resurssien käyttö, kuten nyökkäys, pään pudistaminen, osoittaminen ja materiaalin fyysinen käsittely. Tutkimustulokset korostavat vertaisten merkitystä osallisuuden rakentumisessa sekä herkkyyden tärkeyttä erilaisten vuorovaikutustapojen tunnistamisessa.