Reija Jyrkinen kertoo lektiossaan väitöskirjatutkimuksestaan, joka käsitteli opettajien näkemyksiä oppilaiden heikentyneestä itsesäätelystä, ja sen tukemisesta luokkahuoneessa moniammatillisessa yhteistyössä. Tutkimuksen mukaan moniammatillinen yhteistyö esimerkiksi kuraattorien ja psykologien kanssa on olennaista oppilaiden tuen ja opettajien jaksamisen kannalta, mutta tämä työtapa on vielä harvinainen kouluissa.
Miten varmistamme, että jokainen lapsi saa mahdollisuuden oppia jamenestyä omista lähtökohdistaan? Tämä kysymys oli keskeinen Poikolan väitöstutkimuksessa, jossa käsiteltiin inklusiivista koulutusta ja oppilaiden osallisuutta. Tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen lainsäädäntöä, kansainvälisiä sopimuksia ja koulutuksen käytäntöjä erityisopetuksen näkökulmasta.
Nykänen, Gråsten, Antikainen ja Laitinen raportoivat 7–16-vuotiaiden autismikirjon lasten ja nuorten kokevan kouluruokailutilanteet usein hankaliksi. Helpottavia tekijöitä olivat toivottu seura, sopiva ympäristö ja ruoka, itsemäärämisoikeuden toteutuminen sekä ruokailutilanteen ennakointi ja ohjaus. Tutkijoiden mukaan autismikirjon lasten ja nuorten kouluruokailuun osallistumista voidaan tukea parhaiten huomioimalla oppilaan tarpeita ja toiveita yksilöllisesti.
Inklusiivisen pedagogiikan keskeisenä edellytyksenä on oppijan sosiaalinen osallisuus ja sen edistäminen. Miettinen, Kantola, Kämäräinen ja Kärnä tarkastelevat artikkelissaan neurokirjon oppilaan osallisuuden kokemuksen mahdollistamista ryhmätyöskentelytilanteessa. Artikkelissa kuvataan, miten pitkäjänteinen vertaisten yhteistyö ja ryhmän tuottama tuki mahdollistavat osallisuuden kokemusta kehollisen ja kielellisen vuorovaikutustoiminnan avulla.
Toimituskunta