Uuden vuosikymmenen ensimmäiseen NMI-Bulletinin numeroon olemme koonneet kirjoituksia ajankohtaisesta aiheesta, maahanmuuttajien oppimisesta ja oppimisvaikeuksista. Lisäksi esittelemme Lectio praecursoria -sarjassamme tuoreen lektion, jonka Ritva Ketonen esitti viime vuoden lopulla väitöskirjansa ”Dysleksiariski oppimisen haasteena” tarkastustilaisuudessa. Ketosen tutkimuksessa seurattiin kuuden lukivaikeusriskilapsen kehitystä ja oppimista esiopetusvuodesta 7. luokalle saakka.
Maahanmuuttajien oppiminen ja oppimisvaikeudet on aiheena ajankohtainen ja haastavakin, koska maahanmuuttajien määrä suomalaisissa kouluissa kasvaa koko ajan ja oppilaiden suomen kielen taito vaihtelee hyvin paljon. Kielitaito asettaa haasteita sekä opetukselle että mahdollisten todellisten oppimisvaikeuksien arvioinnille. Lehdessämme aihetta on valotettu opetuksen järjestämisen, oppimisvaikeuksien tunnistamisen ja oppimisen tukemisen näkökulmasta.
Minna Kyttälän, Hanna-Maija Sinkkosen ja Svetlana Hautalan puheenvuorossa pohditaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetuksen järjestämisen ongelmia ja erityisesti perusopetukseen valmistavan opetuksen opettajien kelpoisuusproblematiikkaa. Sinkkosen, Kyttälän, Karvisen ja Aunion tutkimusartikkeli ”Maahanmuuttajalasten erityisluokkasiirrot – syynä todelliset oppimisvaikeudet vai heikko kielitaito?” käsittelee aihetta tarkastelemalla pääkaupunkiseudulla yksilöllistettyyn opetukseen siirrettyjen lasten erityisluokkasiirron perusteita. Kolmannessa, Vesa Rantasen tutkimusartikkelissa kerrotaan puolestaan Ekapeli-Maahanmuuttaja-hankkeen tuloksista. Tässä opetus- ja kulttuuriministeriön tukemassa Maahanmuuttaja-hankkeessa on tutkittu Ekapeli-oppimispelin käyttöä maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen oppimisen tukena.
Anu Arvosen kirjoitus ”Maahanmuuttajanuorten oppimisvaikeuksien tunnistaminen” esittelee Oma tie -projektin kokemuksia ja keskeisiä tuloksia: oppimisvaikeuden arvioinnin viitekehystä sekä havaintoja oppimisvaikeuksien tunnistamisesta. Helsingin Diakonissalaitoksen Oma tie -projektissa kerättiin neljän vuoden aikana käytännön kokemusta ja tietoa maahanmuuttajataustaisten nuorten oppimisvaikeuksista ja niiden tunnistamisesta. Tavoitteena oli kehittää oppimisvaikeuden arviointiin lähestymistapaa, joka huomioi erilaisesta kieli- ja kulttuuritaustasta tulevan oppijan lähtökohdat. Projektin tuloksista on ilmestynyt viime vuoden puolella julkaistu kirja.
Viimeinen, Pekka Räsäsen kirjoitus on johdanto useamman artikkelin sarjaan. Artikkeleissa esitellään Monimat-mallia, joka tarjoaa moniammatillisille työryhmille sekä käsitteellis-teoreettisen kehyksen että konkreettisia välineitä, joiden avulla maahanmuuttajalapsen matematiikan oppimisen tuentarpeista ja tukemisen muodoista saadaan kokonaiskäsitys. Tässä johdantoartikkelissa käydään läpi keskeisiä kysymyksiä maahanmuuttajalasten arvioinnin perusteista sekä esitellään Monimat-mallin perusrakenne.
Toivotamme NMI-Bulletinin lukijoille antoisaa uutta oppimisvaikeustutkimuksen vuosikymmentä!