Avainsana: yhteisöllinen oppiminen

Julkaistu

Matematiikassa heikkojen oppilaiden metakognitiiviset kokemukset yhteisöllisessä ongelmanratkaisuprosessissa

Tuike Iiskala, Anu Kajamies, Eeva Kenttä, Tiina Annevirta ja Marja Vauras

Matematiikan osaamisessa on oleellista tunnistaa oman tai yhteisen oppimisprosessin säätelyn tarve. Oppimisen säätelyn onnistumiseksi on tärkeää havaita, milloin toiminta sujuu rutiininomaisesti ja milloin tarvitaan oppimisen tietoista metakognitiivista säätelyä eli oppimisprosessin ohjaamista. Oppimisen aikaiset metakognitiiviset kokemukset eli tunteet ja arviot oppimisprosessista ja sen sujumisesta antavat oppijalle tietoa aktiivisen säätelyn tarpeesta meneillään olevassa tehtävässä. Oppijan omien metakognitiivisten kokemusten ilmaiseminen ja toisen oppijan metakognitiivisten kokemusten ymmärtäminen ovat tärkeitä myös yhteisöllisen oppimisen onnistumiselle.

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kahden matematiikkainterventioon osallistuneen
matematiikassa heikon kymmenvuotiaan oppilaan yhteisöllisessä ongelmanratkaisuprosessissa ilmaisemia metakognitiivisia kokemuksia ja niiden muuttumista prosessin aikana. Analyysi tehtiin oppilasparin videoidusta työskentelystä, ja analyysinä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Metakognitiiviset kokemukset jaettiin tunnelatauksiltaan positiivisiin, negatiivisiin ja neutraaleihin tai vaihteleviin kokemuksiin.

Tulosten mukaan oppilaat ilmaisivat eniten tunnelataukseltaan positiivisia metakognitiivisia kokemuksia, mutta tunnelataukseltaan negatiivisten kokemusten osuus kasvoi ajan
kuluessa. Oppimisprosessin kuluessa oppilaiden metakognitiiviset kokemukset muuttuivatkin realistisemmiksi, kun oppilaspari ilmaisi enemmän myös epävarmuuden ja ei-tietämisen tunteita. Johtopäätöksenä esitämme, että pitkäjänteinen oppimisen tukeminen emotionaalisesti turvallisessa oppimisympäristössä näyttää auttavan oppilaita ilmaisemaan ongelmanratkaisua tukevia negatiivisia metakognitiivisia kokemuksia.

Julkaistu

Metakognitiivinen säätely taitavilla ja heikoilla oppilaspareilla matematiikan ongelmanratkaisuprosessissa

Tuike Iiskala, Anu Kajamies, Marja Vauras, Erno Lehtinen

Abstrakti:

Perinteisesti metakognition tutkimus on painottunut yksilön kognitiivisiin prosesseihin, toisin sanoen siihen, että ihminen tiedostaa oppimistoimintaansa ja osaa valvoa ja säädellä sitä. Tässä artikkelissa taustaoletuksena on, että oppilaat voivat myös yhdessä säädellä yhteistä oppimisprosessiaan – tästä käytetään käsitettä sosiaalisesti jaettu metakognitiivinen säätely. Matematiikan ongelmanratkaisussa metakognitiivista säätelyä tarvitaan erityisesti tehtävän kokonaisuuden ymmärtämiseen, jota kutsutaan tilannemallin rakentamiseksi. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten metakognitiivinen säätely ilmenee matematiikan ongelmanratkaisutaidoiltaan erilaisilla oppilaspareilla. Tutkimukseen osallistui neljä taitavaa ja neljä heikkoa neljäsluokkalaista oppilasparia, jotka tekivät matematiikan ongelmanratkaisutehtäviä seikkailullisessa tietokonepeliympäristössä. Pelikerrat videoitiin. Ongelmanratkaisun etenemistä tarkasteltiin metakognitiivisen säätelyn näkökulmasta. Tähän artikkeliin valittiin yhdeltä taitavalta ja kahdelta heikolta parilta esimerkkejä, jotka kuvaavat, miten metakognitiivinen säätely tyypillisesti ilmenee parien työskentelyprosesseissa. Tulosten mukaan taitavan parin etenemisessä ilmenee sosiaalisesti jaettua metakognitiivista säätelyä, jonka tavoitteena on tilannemallin rakentaminen. Sen sijaan heikot parit eivät säätele oppimisprosessiaan metakognitiivisesti yhdessä vaan tarvitsevat oppimisensa säätelyssä monenlaista tukea ohjaajalta. Taitavan parin prosessista kuvastuu myös sinnikkyys pohtia tehtävää. Heikot parit osoittavat vähäisempää sinnikkyyttä tehtävän ratkaisemiseen, joten he tarvitsevat myös motivationaalista tukea ohjaajalta. Tulos on linjassa aikaisempien yksilötasolla tehtyjen metakognitiotutkimusten kanssa. Heikon parin sosiaalisesti jaettu metakognitiivinen säätely tarvitsisi kehittyäkseen optimaalista ohjausta, jossa ohjaaja kiinnittäisi erityistä huomiota yhteistyön ja pohtimaan pysähtymisen harjoittelemiseen.

 

Lataa pdf