Avainsana: vertaissuhteet

Julkaistu

Perhemuodon ja sisarusaseman yhteys lapsen sosiaaliseen suosituimmuuteen ja näkyvyyteen ensimmäisellä luokalla

Linda Ojalammi, Nina Kivinen, Noona Kiuru, Jari-Erik Nurmi, Kaisa Aunola

Abstrakti:

Tutkimuksessa tarkasteltiin perhemuodon, sisaruuden ja syntymäjärjestyksen yhteyttä lapsen saamaan hyväksyntään ikätovereiden keskuudessa ensimmäisellä luokalla. Tutkittavina oli 154 keskisuomalaista lasta yhdeksältä luokalta. Lapsen sosiaalista suosituimmuutta ja näkyvyyttä arvioitiin ensimmäisen luokan keväällä pyytämällä lapsia mainitsemaan luokkatovereita, joiden kanssa he viettävät mielellään aikaansa ja joiden kanssa he vastaavasti eivät mielellään vietä aikaansa. Perhetaustasta kerättiin tietoa vanhemmilta kyselylomakkeella lasten ollessa esikoulussa. Tulokset osoittivat, että ydinperheessä elävät lapset olivat ikätovereidensa keskuudessa pidetympiä kuin uusperheissä elävät lapset. Tulokset osoittivat myös, että ainoat lapset olivat sosiaalisesti näkyvämpiä kuin lapset, joilla oli sisaruksia. Perhetekijöiden ja lapsen sosiaalisen aseman välisen yhteyden tiedostaminen voi auttaa löytämään keinoja tukea lapsia, joilla on riski joutua torjutuksi ikätoverisuhteissaan.

Lataa pdf

Julkaistu

Sisäkorvaistutetta käyttävien lasten sosiaalinen asema lähikoulussa luokilla 1–4

Terhi Hirvonen, Helena Sume, Markku Leskinen

Abstrakti:

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sisäkorvaistutetta käyttävien oppilaiden (jatkossa SI- oppilaiden) sosiaalista asemaa lähikouluissa luokilla 1–4. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, oliko SI-oppilaille muodostunut ystävyyssuhteita ja vastavuoroisen torjunnan suhteita muiden luokkalaisten kanssa ja olivatko he osana kaveriryhmiä. Lisäksi tutkittiin, muuttuiko heidän sosiaalinen asemansa luokilla 1–4. Tutkimuksen kohteena oli kuusi lähikoulun luokkaa, joissa opiskeli SI-oppilas.

Tutkimus tehtiin sosiometrisellä menetelmällä, jossa luokkien oppilaat valitsivat kolme mieluisinta ja kolme vähiten mieluista leikkitoveria. Tulokset analysoitiin muodostamalla nimeämisten perusteella sosiogrammeja. Lisäksi SI-oppilaille laskettiin standardoidut z-pistemäärät neljään kategoriaan: suosio, epäsuosio, sosiaalinen suosio ja sosiaalinen näkyvyys.

Tutkimuksessa ilmeni, että lähes puolet (45,8 %) kaikista SI-oppilaiden sosiaalisen aseman statuksista oli torjutun statuksia. SI-oppilaiden sosiaalinen asema vaihteli eri vuosiluokilla, ja erityisesti kolmannella luokalla se usein heikkeni. Kuitenkin yli puolet SI-oppilaista kuului johonkin kaveriryhmään vähintään yhdellä vuosiluokalla ja lähes kaikilla heistä oli ystävyyssuhteita. Tutkimustulosten mukaan SI-oppilaat olivat lähikoulussaan heikommassa sosiaalisessa asemassa kuin heidän kuulevat vertaisensa. Sosiaaliseen asemaan vaikuttavat kuitenkin useat asiat, esimerkiksi persoonallisuus, ja niitä olisi kiinnostavaa selvittää jatkotutkimuksena.

 

Lataa pdf