Avainsana: varhaiset matemaattiset taidot

Julkaistu

Maahanmuuttajataustaisten lasten varhaisten matemaattisten taitojen interventiotutkimus

Alma Westerholm & Pirjo Aunio

Varhaiset matemaattiset taidot ennustavat vahvasti sitä, kuinka lapsi oppii matematiikkaa myöhemmin. Tässä tutkimuksessa tutkittiin ThinkMath-harjoitusohjelman (Mononen & Aunio, 2012) vaikutusta maahanmuuttajataustaisten esikoululaisten matemaattisten taitojen oppimiseen. Varhaisten matemaattisten taitojen interventio-ohjelmaa muokattiin lisäämällä siihen motivointia sekä ohjaavaa puhetta, sillä näiden on kansainvälisissä tutkimuksissa havaittu pienen ryhmäkoon lisäksi olevan keskeisiä piirteitä tuettaessa maahanmuuttajataustaisten lasten varhaisia matemaattisia taitoja. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, voidaanko intensiivisellä harjoitusohjelmalla tukea maahanmuuttajataustaisten lasten varhaisia matemaattisia taitoja. Tutkimus tehtiin pääkaupunkiseudulla, ja tutkittavana oli esiopetusryhmään integroituja valmistavaa opetusta saavia lapsia. Lasten varhaisten matemaattisten taitojen osaamista mitattiin Lukukäsitetestillä (Van Luit, Van de Rijt & Aunio, 2006) ennen interventio-ohjelman aloittamista, heti intervention jälkeen ja viisi viikkoa intervention päättymisen jälkeen. Interventioryhmään kuuluneiden maahanmuuttajataustaisten lasten matemaattiset taidot paranivat interventio-ohjelman aikana. Oppimisen lisääntyminen näkyi myös viivästetyssä mittauksessa harjoittelun jo loputtua.

Lue artikkeli pdf-muodossa

Julkaistu

Nallematikka: 4–5-vuotiaiden lasten oppimisvalmiuksien kehittäminen – pilottitutkimuksen tulokset

Aino Mattinen, Pekka Räsänen, Minna M. Hannula, Erno Lehtinen

Abstrakti:

Varhaisten matemaattisten oppimisvalmiuksien kehittämisohjelma (Nallematikka) on tarkoitettu 4–5-vuotiaiden lasten oppimisvalmiuksien edistämiseen. Sitä voidaan käyttää osana päivähoitoa tai myös erillisenä viikoittaisena virike- tai kuntoutusohjelmana. Tässä artikkelissa esittelemme tutkimusta, joka tehtiin osana ohjelman kehittämistä. Tämän pilottitutkimuksen tavoitteena oli a) ohjelman kokeileminen ja edelleen kehittäminen, b) menetelmän vaikuttavuuden arviointi ja c) mittareiden testaaminen varsinaista vaikuttavuustutkimusta varten. Nallematikan kokeiluversio vietiin läpi seitsemässä päiväkotiryhmässä kevään 2008 aikana. Nallematikka koostuu kahdesta perättäisestä ohjelmakokonaisuudesta. Pilottitutkimuksessa nämä ohjelmakokonaisuudet pidettiin rinnakkain kahdelle eri ryhmälle.

Ohjelman kokeilu osoitti Nallematikan onnistuneeksi varhaiskasvatuksen toimintamalliksi. Kokeiluohjelman vaikuttavuudesta saatujen tietojen mukaan lapset kehittyivät intervention aikana matemaattisissa taidoissa ja työmuistisuorituksissa. Tämä kehitys oli intervention aikana merkittävästi nopeampaa kuin sitä seuranneen seurantajakson aikana. Sen sijaan fonologis-kielellisissä taidoissa, joihin ohjelmalla ei pyritty vaikuttamaan, kehitys oli intervention aikana vähäistä eikä intervention ja seurannan aikaisessa kehityksessä ollut eroa. Pilottitutkimuksen pohjalta ohjelmaan liitettiin joitakin käyttöä helpottavia lisäyksiä ja selventäviä tarkennuksia. Ohjelman teoreettinen tausta ja teoriasta johdettu käytännön toteuttamismalli on kuvattu aikaisemmin NMI-Bulletinissa 4/2008.

Nallematikka on kehitetty Niilo Mäki Instituutin hankkeessa Varhaiskuntoutuksen menetelmien kehittäminen. Hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

Lataa pdf
Julkaistu

Varhaisten matemaattisten taitojen harjoittaminen: Matematiikkaspesifiä vai yleistä kognitiivista harjoitusta?

Kaisa Kanerva, Minna Kyttälä

Abstrakti:

Lasten matemaattiset taidot alkavat kehittyä jo ennen kouluopetuksen alkua, ja kehitys etenee vaiheittain. Yksilöiden välisiä eroja matemaattisissa taidoissa ennustavat sekä spesifit matemaattiset taidot että yleiset kognitiiviset resurssit, kuten työmuisti. Tiedetään, että lasten varhaisia matemaattisia taitoja voidaan tukea erilaisten matemaattisten harjoitusohjelmien avulla. Työmuisti on tehtävässä tarvittavan tiedon lyhytaikaisesta varastoinnista ja muokkaamisesta vastaava muistijärjestelmän osa, ja sitä voidaan pitää matemaattisen suoriutumisen taustalla olevana tiedonkäsittelyresurssina. On todettu, että työmuistitehtävissä suoriutuminen on yhteydessä matemaattisiin taitoihin ja että matematiikan oppimisen vaikeuteen saattaa liittyä työmuistin heikkoutta.

Kymmenen viime vuoden aikana tutkijat ovat kiinnostuneet mahdollisuudesta vahvistaa työmuistin toimintaa harjoituksen avulla. Tutkimuksissa on todettu, että työmuistiharjoitus vahvistaa lasten ja aikuisten suoriutumista erilaisissa työmuistitehtävissä. Siirtovaikutuksia koulutaitoihin, kuten matematiikan taitoihin, ei ole yhtä vahvasti pystytty todentamaan, ja alle kouluikäisten lasten työmuistiharjoituksen vaikutuksia on tutkittu vain vähän. Tähän teoreettiseen katsaukseen on koottu tuloksia tutkimuksista, joissa on pyritty vaikuttamaan pienten lasten matemaattisten taitojen kehitykseen joko varhaisia matemaattisia taitoja tai työmuistia harjoittamalla.

Tutkimusten tulokset osoittavat, että alle kouluikäisten lasten matemaattisten taitojen harjoittaminen parantaa matemaattista suoriutumista. Tutkimusten vähäisen määrän vuoksi tietoa työmuistiharjoittelun vaikutuksista on niukemmin. Lisäksi suurin osa tutkimuksista on keskittynyt kouluikäisiin lapsiin, ei alle kouluikäisiin. Lisää tutkimustietoa siis tarvitaan työmuistiharjoituksen siirtovaikutusten todentamiseksi alle kouluikäisillä lapsilla.

Lataa pdf