Noona Kiuru, Marja-Kristiina Lerkkanen, Pekka Niemi, Elisa Poskiparta, Timo Ahonen, Anna-Maija Poikkeus, Jari-Erik Nurmi
Abstrakti:
Tämä artikkeli pohjautuu Kiurun, Lerkkasen, Niemen, Poskiparran, Ahosen, Poikkeuksen ja Nurmen artikkeliin The role of reading disability risk and environmental protective factors in students’ reading fluency in Grade 4, joka julkaistiin vuonna 2013 Reading Research Quarterlyn numerossa 48(4). Tutkimuksessa tarkasteltiin lukivaikeusriskin ja suojaavien ympäristötekijöiden merkitystä lukusujuvuuden kannalta 4. luokalla. Kohderyhmässä oli 538 lasta, joista noin puolella oli esiopetusiässä tunnistettu lukivaikeusriski. Aineisto kerättiin lasten ollessa esiopetuksessa sekä ensimmäisellä, toisella, kolmannella ja neljännellä luokalla. Lasten lukivaikeusriski määriteltiin esiopetuksen keväällä ikätasoa selvästi heikommaksi suoriutumiseksi äännetietoisuuden ja kirjaintuntemuksen tehtävissä. Lukusujuvuutta arvioitiin 4. luokalla. Suojaavina ympäristötekijöinä tarkasteltiin seuraavia: luokkatovereiden ilmaisema hyväksyntä (ns. toverihyväksyntä) luokilla 1–3, opettajan myönteinen tunne lasta kohtaan sekä kodin ja koulun välinen kumppanuus, jota kuvasivat äidit, isät ja opettajat. Tulosten mukaan toverihyväksyntä ja opettajan myönteinen tunne lasta kohtaan ennustivat parempaa lukemisen sujuvuutta 4. luokalla sen jälkeen, kun lukivaikeusriski, ei-kielellinen kyvykkyys, vanhempien koulutustaso ja sukupuoli oli kontrolloitu. Lisäksi suojaavien ympäristötekijöiden suurempi kokonaismäärä ennusti lasten parempaa lukusujuvuutta, kun yksittäisten suojaavien tekijöiden vaikutus oli huomioitu. Toisaalta lukivaikeusriski ennusti vähäisempää toverihyväksyntää, myönteisten tunteiden vähäisempää määrää opettajan ja oppilaan suhteessa sekä heikompaa vanhempien ja opettajien kumppanuutta luokilla 1–3. Lukivaikeusriskin yhteys myöhempään lukusujuvuuteen välittyi osittain suojaavien ympäristötekijöiden kokonaismäärän kautta.