Miksi oppilaat ovat väsyneitä? Katsaus väsymyksen syihin ja seurauksiin

Juhani E. Lehto

Abstrakti:

Katsauksessa tarkastellaan peruskoulu- ja lukioikäisten unta ja väsymystä. Väsymyksen tunteet ovat lisääntyneet, ehkä aivan viime vuosia lukuun ottamatta. Huomattavan suuri osa oppilaista kokee itsensä väsyneeksi varsinkin kouluviikon aikana. Myöhäiseksi siirtynyt nukkumaanmeno ja liian lyhyeksi jäävä yöuni ovat selkeimmät syyt väsymykseen. Heikko unenlaatu on myös todennäköinen syy. Unenpituus, unenlaatu ja väsymys ovat kaikki yhteydessä koulumenestykseen, tosin yhteys ei ole kovin vahva. Selvästi vahvemmin nämä tekijät ovat yhteydessä depressio-oireisiin.

Unen vaikutus ADHD-tyyppiseen oireiluun on mahdollista, mutta tutkimusta on toistaiseksi vähän sellaisista oppilaista, joilla ei ole diagnosoitua ADHD-oireyhtymää. Unen vaikeudet saattavat selittää, miksi opettajat kokevat ADHD-tyyppisen oireilun lisääntyneen koulussa. Tietotekniikan käyttö myöhään illalla ja yöllä vähentää unenpituutta ja heikentää unenlaatua. Sen aiheuttamista uniongelmista ja väsymyksestä on kuitenkin melko vähän tutkimusta: tarkat vaikutusmekanismit ovat selvittämättä. Katsauksen lopuksi pohditaan, miten koulupäivän aloittaminen myöhemmin ja nukkumaanmenon varhentaminen saattaisivat vähentää oppilaiden väsymystä.

Lataa pdf

Kuulonvarainen keston erottelu lapsilla, joilla on lukemisvaikeus, tarkkaavaisuuden ongelma tai molemmat

Tiina Huttunen-Scott

 

Abstrakti:

Artikkeli perustuu Tiina Huttunen-Scottin väitöskirjaan ”Auditory duration discrimination in children with reading disorder, attention deficit, or both (Kuulonvarainen keston erottelu lapsilla, joilla on lukemisvaikeus, tarkkaavaisuuden ongelma tai molemmat, Huttunen-Scott, 2009). Väitöskirjaan sisältyvissä tutkimuksissa tutkittiin kuulonvaraista keston erottelua lapsilla, joilla on lukemisen tai tarkkaavaisuuden pulmia. Kuulonvaraisen erottelukyvyn merkitystä yhtenä lukemisvaikeuksien taustatekijänä on tutkittu pitkään ja erilaisin menetelmin, mutta edelleen sen osuus on epäselvä. Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä väitöskirjaan kuuluvissa tutkimuksissa käytettiin poikkeavuusnegatiivisuudeksi (mismatch negativity, MMN) nimettyä aivosähkökäyrän herätevastetta. MMN syntyy, kun toistuvien samanlaisten äänten joukossa kuuluu äkillisesti poikkeava ääni. Toisin sanoen MMN heijastaa aivojen reagointia ääniärsykkeissä tapahtuviin muutoksiin. Tutkimuksissa havaittiin, että kuulonvarainen keston erottelukyky oli tavanomaista heikompi lapsilla, joilla oli lukemisvaikeus. Sen sijaan tarkkaavaisuuden pulmien yhteydessä vastaavaa heikkoutta ei ollut havaittavissa. Voiko suomenkielisillä lapsilla kuulonvaraisen keston erottamisen vaikeus osaltaan vaikeuttaa myös puheäänten ja sen myötä koko äännetason prosessointia?

Lataa pdf