Avainsana: nuorten syrjäytyminen

Julkaistu

Käytöshäiriöt lastensuojelulaitoksiin sijoitettujen nuorten ongelmana – yhteishoidon avulla eheämpään aikuisuuteen

Haastattelu ja teksti: Katri Myllynen
Haastateltava: Pirkko Lehto-Salo

Abstrakti:

Valtaosalla lastensuojelun sijoittamista nuorista on erilaisia käyttäytymisen ja oppimisen häiriöitä. Nämä ongelmat aiheuttavat monenlaisia riskejä nuoren selviytymiseen opinnoista ja elämästä ja lisäävät syrjäytymistä yhteiskunnasta. Psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Pirkko Lehto-Salo on tutkinut väitöskirjassaan (2011) koulukoteihin sijoitettujen nuorten selviytymistä mielenterveysongelmien, oppimishäiriöiden ja perheongelmien täyteisestä elämästä ja luonut uudenlaisen hoitotavan näiden nuorten auttamiseksi. Tämä niin sanottu yhteishoitomalli mahdollistaa sellaisen hoitotavan, jossa yhdistyy psykiatrian hoidollinen näkökulma ja laitosten kasvatuksellinen ote.

 

Lataa pdf

Julkaistu

Oppimisvaikeudet nuorten syrjäytymisen osana: kohti kykyjen löytämistä ja ammatinvalintaa

Haastattelu ja teksti: Katri Myllynen

Haastateltava: Pekka Kuikka

Abstrakti:

Kehitykselliset kognitiivisen tiedonkäsittelyn heikkoudet ovat pysyväluonteisia. Niistä aiheutuu alakoulussa opiskelun perustaitojen eli lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen vaikeuksia. Peruskoulun yläasteella ja ammatillisissa opinnoissa samat heikkoudet näkyvät toisenlaisissa suoritustilanteissa ja usein peittyneinä motivaatio- ja keskittymispulmien alle. Laaja-alaisistakin kehityksellisistä heikkouksista aiheutuvia suoritusvaikeuksia voidaan kiertää räätälöimällä opiskelun, ammattiopintojen ja ammatin suoritusvaatimuksia ja järjestämällä harjoitusmahdollisuuksia yksilön kykyjen ja taitojen vahvuuksia hyödyntävällä tavalla. Neuropsykologi Pekka Kuikka on kliinisen työn ohella toiminut Laaja-alaiset oppimisvaikeudet-, Pudokkaat- ja Tukipolku- nimisissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa, joissa on keskitytty nuorten kehityksellisiin kognitiivisiin vaikeuksiin. Niissä on karttunut tietoa ja kokemusta, joilla on merkitystä nykyisin paljon julkisuudessa olevan nuorten syrjäytymistä koskevan keskustelun kannalta. Hankkeet osoittavat, että kognitiiviset heikkoudet voivat lisätä syrjään ajautumisen riskiä vaikeuttamalla omien kykyjen arviointia, sopivien ammatillisten rakentamista ja asiakkuutta korostavien työvoimapalveluiden itsenäistä käyttämistä. Etenkin nuori, jonka kehitykselliset vaikeudet näkyvät laaja-alaisina oppimisvaikeuksina, tarvitsee pitkäjänteistä tukea selviytyäkseen koulupolultaan ammatillisten opintojen kautta haluamaansa työhön.

 

Lataa pdf

Julkaistu

Erityisoppilaasta nuoreksi aikuiseksi – peruskoulun erityisopetuksen oppilaiden myöhemmät koulutuspolut ja työurat

Kirsti Laakso

Abstrakti:

Tämän selvityksen juuret ulottuvat 20 vuoden takaiseen väitöstutkimukseeni kouluvaikeuksien ennustamisesta ja sen perustalle vuosia sitten hankittuun lisäaineistoon. Väitöstutkimuksessa tarkastelin käyttäytymisongelmien sekä puhe-, lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksien pysyvyyttä peruskoulun alusta yläasteelle asti. Tutkimuksessa seuratussa usean sadan oppilaan joukossa oli vajaat 150 oppilasta, jotka olivat saaneet peruskoulun aikana jonkintyyppistä erityisopetusta vaikeuksiinsa. Tämän joukon elämäntilannetta halusin selvittää, kun heistä oli kasvanut kolmikymppisiä nuoria aikuisia. Vaatimattomien resurssien vuoksi tyydyin kuvaamaan nuorten elämäntilannetta varsin yleisellä tasolla, viranomaistiedostoista saaduilla ryhmäkohtaisilla tiedoilla. Tarkoituksena oli selvittää, millaista jatkokoulutusta erityisopetuksessa olleet oppilaat olivat hankkineet, miten hyvin he olivat työllistyneet ja missä määrin he olivat käyttäneet Kelan etuuksia kuluneiden vuosien aikana. Vanhan aineiston erityisopetuksen tyypin mukaan jaotelluista ryhmistä saatiin koulutus- ja palvelujenkäyttötiedot Tilastokeskuksesta ja Kelasta vuodelta 2005. Tuloksia vertailtiin valtakunnallisista tilastoista saataviin koko maan tilastoihin ikäluokasta. Kohderyhmän pienuus ja varsinkin erityyppistä erityisopetusta saaneiden ryhmien koot on huomioitava tulosten tarkastelussa; tuloksia voidaan pitää suuntaa-antavina. Ala-asteelta yläasteelle saakka lukiopetukseen osallistuneet oppilaat olivat päätyneet koko maan vastaavan ikäistä nuorisoa lyhyempään koulutukseen. Jatkokoulutus oli yleisimmin silloinen ammattikoulututkinto. Mitä pitkäkestoisempaa ja intensiivisempää erityisopetusta oppilas oli saanut, sitä todennäköisemmin koulunkäynti oli jäänyt pelkkään peruskouluun. Selvityksen tulokset korostavat koulutuksen merkitystä työuran kannalta. Lukiopetuksessa olleet olivat kokeneet työttömyyttä koko maan vastaavanikäisiä nuoria useammin. Tämä selvitys oman aikakautensa erityisopetuksen oppilaiden elämänpolun kuvailuna antanee taustaa, kun seurataan erityistä tukea tarvitsevien lasten opetuksen vaikuttavuutta.

 

Lataa pdf