Matemaattisten oppimisvaikeuksien neuropsykologisesta tutkimuksesta

Pekka Räsänen, Tuire Koponen

Abstrakti:

Tässä katsauksessa luodaan silmäys matemaattisten oppimisvaikeuksien eli dyskalkulian neuropsykologiseen tutkimukseen Niilo Mäki -instituutissa. NMI:n tutkimus paljastuu suoraksi jatkumoksi dyskalkulian tutkimuksen satavuotista historiaa. Vaikka tutkimuksen menetelmät ja ilmiöitä kuvaavat käsitteet ovatkin muuttuneet, tutkimuksen ydinkysymykset ovat säilyneet lähes muuttumattomina. Tutkimuksen keinoin yritetään ymmärtää, miten kokemus määrästä syntyy, ja sitä, miten määrä ja sitä kuvaamaan kehitetyt symbolit, numerot, saavat merkityksensä. Oppimisvaikeustutkimuksessa pyritään selvittämään sitä, miksi toisille määrän kokemus avautuu helpommin, ja miksi numeroiden muodostaman lukusarjan oppiminen osoittautuu joillekin ennalta arvaamattoman työlääksi. Näiden ydinkysymysten päälle rakentuu monimuotoinen tutkimusmaailma monesti yllättävine löytöineen. Samoista kysymyksistä voidaan löytää myös suuntaviivat sille, mihin NMI:ssa tehtävä dyskalkuliatutkimus on menossa.

Lataa pdf

ADHD – tutkimuksellinen mysteeri, käytännössä kaikille tuttu

Vesa Närhi, Liisa Klenberg

Abstrakti:

ADHD on yleinen lapsuusajan häiriö, jonka keskeiset piirteet ovat tarkkaamattomuus ja/tai motorinen levottomuus/impulsiivisuus. Nämä oireet ovat helposti tunnistettavissa, ja ne ovat olleet ADHD:tä määrittävinä piirteinä koko sen ajan, kun se on ollut diagnostisissa luokituksissa. Tutkimus on osoittanut, että ADHD on monin tavoin heterogeeninen ilmiö: sen geneettinen tausta vaihtelee, siinä on erilaisia keskushermoston toiminnan poikkeavuuksia ja kognitiivisia heikkouksia ja sen rinnalla esiintyy eri oireyhtymiä ja häiriöitä. Tiedon karttuessa on mahdollista, että ADHD:stä tullaan löytämään alatyyppejä, jotka eroavat toisistaan joillain tai kaikilla edellä mainituilla tasoilla. On myös mahdollista, että jatkossa ADHD:tä ei mielletä niin selkeästi luokiteltavaksi oireyhtymäksi.

Lataa pdf