Avainsana: lukusujuvuus

Julkaistu

Tarkkaavaisuus- ja lukusujuvuusongelmien päällekkäistyminen toisella luokalla ja yhteys myöhempään lukusujuvuuden sekä luetun ymmärtämisen kehittymiseen

Emmi Ulvinen
Minna Torppa
Anna-Maija Poikkeus
Marja-Kristiina Lerkkanen

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, ennustavatko tarkkaavaisuus- tai lukusujuvuusongelmat tai niiden päällekkäistyminen toisella luokalla lukusujuvuuden tai luetun ymmärtämisen kehitystä kolmannella ja neljännellä luokalla. Tutkimus on osa Alkuportaat-seurantatutkimusta ja pohjautuu Emmi Ulvisen pro gradu -tutkielmaan (2012). Aineisto (n = 465) kerättiin vuosina 2009, 2010 ja 2011, jolloin lapset olivat toisella, kolmannella ja neljännellä luokalla. Tutkimusmenetelminä käytettiin yksilö- ja ryhmätehtäviä lapsille sekä opettajakyselyä.

Tutkittavat jaettiin seuraaviin alaryhmiin toisen luokan keväällä arvioitujen tarkkaavaisuus- ja lukusujuvuusongelmien perusteella: 1) ikätasoinen lukusujuvuus ja tarkkaavaisuus (n = 306), 2) tarkkaavaisuusongelmia, mutta ikätasoinen lukusujuvuus (n = 63), 3) lukusujuvuusongelmia, mutta ei tarkkaavaisuusongelmia (n = 70) ja 4) päällekkäistyviä tarkkaavaisuus- ja lukusujuvuusongelmia (n = 26).

Pelkät tarkkaavaisuusongelmat ennakoivat heikompaa menestymistä haastavammissa lukemisen tehtävissä, kuten luetun ymmärtämisessä. Pelkät lukusujuvuusongelmat ennakoivat heikompaa menestymistä kaikissa lukemisen tehtävissä. Päällekkäistyvät ongelmat näkyivät erityisen heikkona menestyksenä kolmannen luokan luetun ymmärtämisessä. Neljännelle luokalle tultaessa päällekkäistyvien ongelmien ryhmä saavutti yksittäisten ongelmien ryhmien tason, mutta luetun ymmärtäminen jäi kuitenkin ikätasoa heikommaksi.

Tulokset osoittavat, että sekä lukusujuvuus- että tarkkaavaisuusongelmilla toisella luokalla on merkitystä myöhemmän lukutaidon ja erityisesti luetun ymmärtämisen kehityksessä. Olisi hyvä seurata tarkemmin luetun ymmärtämisen kehittymistä niillä lapsilla, joilla on tarkkaavaisuusongelmia, sekä tarjota ennakoivaa tukea. Lukemisen pariin innostamisen lisäksi tehokas tuki voisi mahdollisesti olla sellaista, jossa luokassa harjoiteltaisiin yhdessä pidempien tekstien lukemista pilkkomalla niitä pienempiin kokonaisuuksiin, keskusteltaisiin niistä sekä harjoiteltaisiin oman ymmärtämisen monitorointia ja strategioita, jotka helpottavat lukemista.

Lue artikkeli PDF-muodossa.

Julkaistu

Kirjojen lukeminen tukee luetun ymmärtämisen kehitystä

Minna Torppa, Tiia Nurminen, Pekka Niemi,  Kati Vasalampi Marja-Kristiina Lerkkanen, Asko Tolvanen ja Anna-Maija Poikkeus

Tässä artikkelissa esittelemme keskeiset havainnot tutkimuksesta (Torppa ym., 2020), jossa tarkasteltiin vapaa-ajan lukemisen ja lukutaidon kehityksen suhdetta. Kysyimme, ennustaako lukutaito lukemisen määrää vai ennustaako myös lukemisen määrä lukutaitoa. Tutkimuksessa mitattiin lasten (n = 2 525) lukusujuvuutta ja luetun ymmärtämisen taitoa luokilla 1, 2, 3, 4, 6, 7 ja 9. Vapaa-ajan lukemisen määrää mitattiin samoissa aikapisteissä kyselyillä. Luokilla 1–4 lasten vanhemmat vastasivat lukemisen määrää koskeviin kysymyksiin, ja luokilla 6–9 lapset vastasivat kyselyyn itse. Tutkimuksessa havaittiin, että lukutaito ennustaa lukemisen määrää erityisesti varhaisilla luokilla, kun lukutaito on vasta kehittymässä. Myöhemmillä luokilla kuitenkin kirjojen lukemisesta innostuminen ennusti erityisesti parempaa luetun ymmärtämisen taitoa seuraavilla luokilla. Lyhyiden digitekstien runsaalla lukemisella oli sen sijaan negatiivinen yhteys luetun ymmärtämisen taitoon.

Lue artikkeli pdf-muodossa

Julkaistu

Varhaiset kielelliset taidot ja suvussa kulkeva lukivaikeus lukutaidon ennustamisessa: seurantatutkimus 2-vuotiaasta 15-vuotiaaksi

Tässä artikkelissa esittelemme keskeiset havainnot kahdesta tutkimuksesta (Eklund, Torppa, Sulkunen, Niemi & Ahonen, 2018 ja Psyridou, Eklund, Poikkeus & Torppa, 2018), joissa selvitimme, kuinka ennen kouluikää arvioidut kielelliset taidot, teknisen lukutaidon keskeiset ennustajat (äännetietoisuus, nopean sarjallisen nimeämisen taito ja kirjaintuntemus) sekä suvussa kulkeva lukivaikeus ennustavat kouluiän lukusujuvuutta ja luetun ymmärtämistä. Tutkimuksissa seurattiin kahtasataa suomenkielistä lasta 2-vuotiaasta 15 vuoden ikään. Noin puolella seurattavista oli kohonnut lukivaikeusriski, koska heidän suvussaan (ainakin toisella vanhemmalla ja yhdellä lähisukulaisella) oli lukivaikeutta. Tulokset osoittivat, että varhaiset kielelliset taidot selittivät 52 prosenttia luetun ymmärtämisen (PISA-tehtävät) vaihtelusta 15 vuoden iässä; muut alle kouluikäisten kognitiiviset taidot selittivät siitä 8 prosenttia. Varhaisten taitojen selitysosuus oli korkeampi lapsilla, joilla oli suvussa kulkeva lukivaikeusriski (68 %), kuin verrokkiryhmään kuuluvilla lapsilla (44 %). Lapset, joilla oli lukivaikeusriskin lisäksi heikot kielellisen ymmärtämisen ja tuottamisen taidot kaksivuotiaana, menestyivät heikoimmin luetun ymmärtämisen tehtävissä 15-vuotiaina. Hidas puheen (sanavaraston) kehitys ei yksinään ennakoinut heikkoa suoriutumista lukemisen tehtävissä. Tulosten perusteella on syytä kiinnittää huomiota lapsen kielelliseen kehitykseen ja tarjota tukea jo varhain erityisesti silloin, jos suvussa on lukivaikeutta ja varhaiseen kielelliseen kehitykseen liittyy myöhäisen puheen alkamisen lisäksi kielen ymmärtämisen vaikeutta.

Asiasanat: kielelliset taidot, lukutaidon ennustajat, lukusujuvuus, luetun ymmärtäminen, pitkittäistutkimus

Tutkittu juttu

Lue artikkeli pdf-muodossa

Julkaistu

Onko lukuteatteri tehokas tapa harjoitella lukemista? Pilottitutkimuksen tuloksia ReadDrama -hankkeesta

Lukuteatterissa harjoitellaan ilmaisevaa ääneenlukua näytelmätekstien parissa lapsia innostavalla tavalla.
Viidentoista oppitunnin mittaista lukuteatterijaksoa kokeiltiin yhdellä koululla kolmannen luokan heikkojen lukijoiden parissa. Lukutaitojen kehitystä seurattiin suhteessa kahteen verrokkiryhmään: koulun tukea saaviin heikkoihin lukijoihin ja tyypillisesti lukeviin oppilaisiin.
Heikoista lukijoista vain lukuteatteriryhmään osallistuneet oppilaat kehittyivät lukusujuvuudessa.
Oppilaat pitivät lukuteatterista paljon, ja heidän minäpystyvyydessään havaittiin myönteistä kehitystä.
Pienryhmätoimintana järjestettävä lukuteatteri on erittäin lupaava lukemisen kohdennetun tuen muoto.

Lataa pdf

Julkaistu

Edistääkö tavuharjoittelu lukemisen sujuvuutta? Tietokonepohjainen harjoittelukokeilu tois- ja kolmasluokkalaisilla heikoilla lukijoilla

Riikka Heikkilä, Mikko Aro, Vesa Närhi, Jari Westerholm, Timo Ahonen

Abstrakti:

Tämä artikkeli perustuu Heikkilän, Aron, Närhin, Westerholmin ja Ahosen artikkeliin Does the training in syllable recognition improve reading speed? A computer-based trial with poor readers from second and third grade, joka julkaistiin Scientific Studies of Reading -lehden numerossa 17(6) vuonna 2013. Tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko tietokonepohjaisella tavujen toistavaan tunnistamiseen perustuvalla menetelmällä vaikuttaa heikkojen lukijoiden lukemissujuvuuteen. Lisäksi selvitettiin, vaikuttavatko lukemisen alkutaso ja nopean nimeämisen taito harjoittelun tehokkuuteen.

Tutkimukseen osallistui 150 tois- ja kolmasluokkalaista heikkoa lukijaa, jotka jaettiin satunnaisesti kontrolliryhmään ja kolmeen harjoitteluryhmään. Harjoitteluryhmät erosivat toisistaan harjoiteltujen tavujen pituuden ja yleisyyden perusteella. Harjoittelu koostui kymmenestä harjoittelukerrasta, joiden aikana kutakin harjoiteltavaa tavua toistettiin yhteensä viisikymmentä kertaa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että harjoiteltujen tavujen lukemissujuvuus edistyi kussakin ryhmässä merkitsevästi verrattuna kontrolliryhmään. Harjoittelun vaikutuksen siirtyminen sanatasolle näkyi kuitenkin merkitsevästi vain ryhmässä, jossa harjoitteluvaikutus oli suurin, eli ryhmässä, jossa harjoiteltiin pitkiä, harvinaisia tavuja. Nopea nimeäminen (sanojen nopea mieleen palauttaminen) oli yhteydessä lukemisen tasoon harjoittelun alussa, mutta ei vaikuttanut harjoittelun tehokkuuteen. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tietokonepohjainen tavuharjoittelu näyttää jo lyhyen harjoittelujakson jälkeen edistävän lukemisen sujuvuutta, mutta harjoitteluvaikutuksen yleistymiseen on jatkossa kiinnitettävä enemmän huomiota, jotta vaikutukset näkyisivät myös arkipäivän lukemisessa.

Lataa pdf

Julkaistu

Nopea nimeäminen ja lukemisen sujuvuus oppimisvaikeuslapsilla

Riikka Heikkilä

Abstrakti:

Riikka Heikkilän psykologian väitöskirja ”Rapid automatized naming and reading fluency in children with learning difficulties” tarkastettiin Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa 22. toukokuuta 2015. Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori George Georgiou Albertan yliopistosta Kanadasta ja kustoksena professori Timo Ahonen Jyväskylän yliopistosta.

Riikka Heikkilän väitöskirjassa tarkasteltiin nopean nimeämisen yhteyttä lukemiseen, lukemisvaikeuksiin ja muihin oppimisvaikeuksiin lapsilla, joilla oli oppimisvaikeuksia. Nopealla nimeämisellä tarkoitetaan kykyä hakea tuttuja nimikkeitä sujuvasti mielestä. Taitoa on aiemmissa tutkimuksissa käsitelty lähinnä yhteydessä lukemisvaikeuksiin, mutta joidenkin tutkimusten mukaan sillä näyttäisi olevan yhteyksiä oppimisvaikeuksiin lukemista laajemminkin. Oppimisvaikeudet esiintyvät usein yhdessä, minkä vuoksi niiden mahdollisista yhteisistä taustatekijöistä on tärkeää saada tietoa sekä diagnostisen tiedon että kuntoutuksen suunnittelun näkökulmasta.

Väitöskirjan kahden osatutkimuksen tulokset osoittivat nopean nimeämisen olevan ensisijaisesti yhteydessä lukemisen sujuvuuteen, ei niinkään matematiikan tai tarkkaavuuden taitoihin. Tutkimus antoi osaltaan tukea myös kaksoisvaikeushypoteesille, jonka mukaan lukemisvaikeuksien taustalla vaikuttavat toisaalta nopean nimeämisen ja toisaalta fonologisen tietoisuuden ongelmat. Kolmannessa osatutkimuksessa lukemisen sujuvuutta pyrittiin tukemaan tietokoneavusteisella tavuharjoittelumenetelmällä. Kukin kolmesta harjoitteluryhmästä edistyi tavujen lukunopeudessa kontrolliryhmää enemmän. Alkutasoltaan heikoimmat lukijat edistyivät eniten. Nopea nimeäminen oli yhteydessä lukemisen alkutasoon, mutta ei harjoittelun tehokkuuteen. Jatkossa on kuitenkin syytä kiinnittää enemmän huomiota siihen, kuinka harjoittelun vaikutukset yleistyvät arkipäivän lukemiseen.

Lataa pdf

Julkaistu

Lukivaikeusriskin ja suojaavien ympäristötekijöiden merkitys neljäsluokkalaisten lasten lukusujuvuuden kehittymisessä

Noona Kiuru, Marja-Kristiina Lerkkanen, Pekka Niemi, Elisa Poskiparta, Timo Ahonen, Anna-Maija Poikkeus, Jari-Erik Nurmi

Abstrakti:

Tämä artikkeli pohjautuu Kiurun, Lerkkasen, Niemen, Poskiparran, Ahosen, Poikkeuksen ja Nurmen artikkeliin The role of reading disability risk and environmental protective factors in students’ reading fluency in Grade 4, joka julkaistiin vuonna 2013 Reading Research Quarterlyn numerossa 48(4). Tutkimuksessa tarkasteltiin lukivaikeusriskin ja suojaavien ympäristötekijöiden merkitystä lukusujuvuuden kannalta 4. luokalla. Kohderyhmässä oli 538 lasta, joista noin puolella oli esiopetusiässä tunnistettu lukivaikeusriski. Aineisto kerättiin lasten ollessa esiopetuksessa sekä ensimmäisellä, toisella, kolmannella ja neljännellä luokalla. Lasten lukivaikeusriski määriteltiin esiopetuksen keväällä ikätasoa selvästi heikommaksi suoriutumiseksi äännetietoisuuden ja kirjaintuntemuksen tehtävissä. Lukusujuvuutta arvioitiin 4. luokalla. Suojaavina ympäristötekijöinä tarkasteltiin seuraavia: luokkatovereiden ilmaisema hyväksyntä (ns. toverihyväksyntä) luokilla 1–3, opettajan myönteinen tunne lasta kohtaan sekä kodin ja koulun välinen kumppanuus, jota kuvasivat äidit, isät ja opettajat. Tulosten mukaan toverihyväksyntä ja opettajan myönteinen tunne lasta kohtaan ennustivat parempaa lukemisen sujuvuutta 4. luokalla sen jälkeen, kun lukivaikeusriski, ei-kielellinen kyvykkyys, vanhempien koulutustaso ja sukupuoli oli kontrolloitu. Lisäksi suojaavien ympäristötekijöiden suurempi kokonaismäärä ennusti lasten parempaa lukusujuvuutta, kun yksittäisten suojaavien tekijöiden vaikutus oli huomioitu. Toisaalta lukivaikeusriski ennusti vähäisempää toverihyväksyntää, myönteisten tunteiden vähäisempää määrää opettajan ja oppilaan suhteessa sekä heikompaa vanhempien ja opettajien kumppanuutta luokilla 1–3. Lukivaikeusriskin yhteys myöhempään lukusujuvuuteen välittyi osittain suojaavien ympäristötekijöiden kokonaismäärän kautta.

 

Lataa pdf

Julkaistu

Minuuttilukemista Pohjanlammen koululla

Maarit Sorjonen, Hanna Pöyliö

Abstrakti:

Pohjanlammen koululla Jyväskylässä on syksystä 2007 lähtien tehty monenlaisia lukusujuvuusharjoituksia. Harjoituksiin on osallistunut sellaisia oppilaita, jotka ovat jo oppineet peruslukutaidon ja hallitsevat hyvin esimerkiksi kirjain-äännevastaavuudet, mutta jotka lukevat hitaasti ja epäsujuvasti. Lukunopeus ei oikein tahdo riittää luetun ymmärtämiseen. Idea lukusujuvuusharjoitteluun saatiin alun perin Niilo Mäki Instituutista. Pohjanlammen koulun oppilaita osallistui Niilo Mäki Instituutin lukusujuvuuden tutkimushankkeeseen keväällä 2008; yhteydenpito Pohjanlammen koulun ja Niilo Mäki Instituutin välillä lukusujuvuusasiassa alkoi kuitenkin jo syksyllä 2007, ja siitä lähtien on koulullamme kokeiltu erilaisia lukusujuvuusharjoituksia. Tässä artikkelissa esitellään minuuttilukemista: lukusujuvuusharjoittelua, joka perustuu aikapaineiseen toistolukemiseen. Artikkelissa kuvataan Pohjanlammen koulun lukusujuvuusharjoittelun kolmea eri jaksoa. Ensimmäisen jakson aikana koulun opettajille ja koulunkäyntiavustajille kerrottiin minuuttilukemisesta ja käynnistettiin ensimmäiset aikapaineiset lukemiskokeilut. Toisen ja kolmannen jakson aikana pyrittiin hyödyntämään ensimmäisen jakson kuluessa saatuja kokemuksia ja muokkaamaan harjoittelua toimivammaksi. Kaikkien jaksojen aikana lukusujuvuusharjoittelua ohjasivat avustajat. Heitä puolestaan ohjasi koulun kolmas–kuudesluokkalaisten laaja-alainen erityisopettaja. Tärkeimmät minuuttilukemisesta tehdyt havainnot liittyivät motivaatioon. Oppilaiden innostus minuuttilukemista kohtaan yllätti Pohjanlammen koulun aikuiset. Myös sellaiset oppilaat, jotka eivät muuten oikein innostuneet lukemisesta, pitivät minuuttilukemista jännittävänä ja innostavana. Motivaation tärkeyttä lukemisen sujuvoitumisessa ei voi liikaa korostaa.

Lataa pdf