Avainsana: lukujonotaidot

Julkaistu

Varhaisen puuttumisen merkitys lapsen matematiikan oppimiselle koulussa

Sari Kantelinen, Elina Vierikko

Abstrakti:

Varsinaista tutkimusta neuropsykologisen kuntoutuksen vaikutuksista lukukäsitteen vahvistumiseen ja myöhempään suoriutumiseen koulumatematiikassa ei ole tehty Suomessa eikä muuallakaan. Tässä artikkelissa esitellään Kantelisen (2016) lisensiaatintutkielman tuloksia ja pohditaan, missä määrin varhain aloitetulla neuropsykologisella kuntoutuksella ja lähiympäristön tuella voidaan tukea lukukäsitetaidoissa viiveisten lasten kehitystä lukukäsitetaidoissa ja myöhemmin koulumatematiikassa.

Kantelisen tutkimuksessa lukukäsitetaitojen kuntoutus aloitettiin esikouluikäisille, ja sitä järjestettiin säännöllisesti 24 kerran parikuntoutuksena. Tulokset lasten suoriutumisesta välittömästi kuntoutuksen päättymisen jälkeen on raportoitu aiemmin NMI-Bulletinissa 2/2013 (Kantelinen, 2013). Kolme kuntoutuksessa käynyttä lasta suoriutuivat lukukäsitetaidoissa paremmin kuin kuntoutuksen alkaessa, mutta yhden lapsen taidot eivät edistyneet. Tässä artikkelissa kuvataan aiempaa yksityiskohtaisemmin samojen lasten suorituksia ennen kuntoutuksen alkua ja kuntoutuksen päättyessä ja erityisesti tarkastellaan lasten suoriutumista seuranta-ajankohtana noin vuoden kuluttua kuntoutuksen päättymisestä.

Lataa pdf

Julkaistu

Kokemuksia kuntoutuksesta: hyötyvätkö lapset, joilla on viiveinen lukukäsitteen kehitys, säännöllisestä lukukäsitteen kuntoutuksesta?

Sari Kantelinen

Abstrakti:

Tässä tutkimuksessa seurattiin alle kouluikäisiä lapsia, jotka ovat jääneet ikätovereistaan jälkeen lukukäsitteen kehittymisessä. Tarkoituksena on selvittää, hyötyvätkö he esikouluiässä vuoden kestävästä säännöllisestä neuropsykologisesta kuntoutuksesta, jossa vahvistetaan lukukäsitettä. Lukukäsitteellä tässä tutkimuksessa tarkoitetaan matemaattisten suhdetaitojen, lukujonotaitojen ja numerosymbolien hallintaa. Tutkimus on neljän lapsen tapaustutkimus. Jokaiselle lapselle tehtiin 4–5-vuotiaana neuropsykologinen tutkimus. Neuropsykologisessa tutkimuksessa tuli esille selvää viivettä lukukäsitteen kehittymisessä (persentiili 10 %). Jokainen lapsi sai esikouluiässä vuoden kestävän neuropsykologisen kuntoutusjakson lukukäsitetaitoihin (24 x 60 min). Neuropsykologinen kuntoutus toteutettiin kahden lapsen parikuntoutuksena. Kuntoutuksen jälkeen tehtiin välittömästi lapsille uusi neuropsykologinen tutkimus, ja erityisen tarkastelun kohteena oli lukukäsitetaitojen kehitys. Kuntoutuksen tavoitteista ja harjoitteista lähetettiin jokaisen kuntoutustunnin jälkeen kotiin ja päiväkotiin yhteenveto, joten myös lapsen lähiympäristö kykeni osallistumaan harjoitteluun tiiviisti. Kolmella lapsella lukukäsitetaidot olivat merkittävästi kohentuneet kuntoutuksen jälkeen. Yhdellä lapsella taidot olivat ikätasoon nähden pysyneet yhtä heikkoina kuin ennen kuntoutusta. Lapsi, jolla taidot eivät kehittyneet, oli kuntoutustilanteessa hyvin tarkkaamaton, ja keskittyminen matemaattisiin harjoitteisiin oli hänelle erittäin työlästä. Tutkimuksessa mukana olleet lapset ovat tällä hetkellä kaikki ensimmäisellä luokalla koulussa. Kevään 2013 aikana tehdään kaikille lapsille matematiikan taitojen seurantatutkimus, jossa kartoitetaan mm. sitä, kuinka lapset ovat pärjänneet koulumatematiikassa. Lisäksi kartoitetaan, onko suotuisa matematiikan taitojen kehitys jatkunut erityisesti näillä kolmella lapsella, joilla heti kuntoutuksen jälkeen todettiin merkitsevää edistystä lukukäsitetaidoissa.

Lataa pdf

Julkaistu

Ohjausvuorovaikutuksen laadun yhteys lasten taitojen ja motivaation kehitykseen esiopetuksessa

Eija Pakarinen, Marja-Kristiina Lerkkanen, Anna-Maija Poikkeus

Abstrakti:

Tutkimuksessa tarkasteltiin esiopetusryhmässä havainnoidun ohjausvuorovaikutuksen laadun yhteyttä esiopetusikäisten lasten oppimismotivaatioon, tehtävää välttävään työskentelytapaan sekä luku- ja laskutaidon valmiuksiin. Lisäksi tarkasteltiin esiopettajien kasvatustyössään kokeman stressin yhteyttä ryhmänsä lasten oppimismotivaatioon ja äännetietoisuuden taitoihin. Tutkimuksen aineistona käytettiin Alkuportaat-pitkittäistutkimuksen esiopetusvuoden aineistoa kolmelta paikkakunnalta. Tutkimukseen osallistui 1 268 esiopetusikäistä lasta (655 poikaa ja 613 tyttöä). Lasten luku- ja laskutaidon valmiuksia mitattiin yksilö- ja ryhmätestein esiopetusvuoden syksyllä ja keväällä. Lasten motivaatiota esiopetuksen eri sisältöalueita kohtaan arvioitiin keväällä yksilöhaastattelulla. Esiopettajat (130 naista, 7 miestä) arvioivat kyselylomakkeen avulla lasten tehtävää välttävää versus tehtäväsuuntautunutta työskentelytapaa. Esiopettajat täyttivät taustatekijöitä sekä ohjaukseen liittyvää stressiä koskevan kyselylomakkeen esiopetusvuoden keväällä. Esiopetusryhmien ohjausvuorovaikutuksen laatua mittaaviin havainnointeihin osallistui 49 esiopettajaa (47 naista, 2 miestä) kolmelta eri paikkakunnalta. Tulokset osoittivat, että esiopetusryhmissä havainnoitu ohjausvuorovaikutuksen laatu oli yhteydessä lasten motivaatioon, joka puolestaan vaikutti luku- ja laskutaidon valmiuksien kehittymiseen. Mitä laadukkaammaksi esiopettajan ohjauksellinen tuki oli arvioitu, sitä vähemmän ryhmän lapsilla ilmeni tehtäviä välttäviä työskentelytapoja oppimistilanteissa. Lisäksi lasten laskutaidon valmiudet kehittyivät paremmin, mikäli he käyttivät paljon tehtäväsuuntautuneita työskentelytapoja. Niissä esiopetusryhmissä, joissa toiminta oli hyvin organisoitua ja toiminnot tukivat lasten kiinnostusta, lapset olivat motivoituneempia oppimaan esiopetuksen sisältöalueita, mikä puolestaan heijastui äännetietoisuuden taitojen hyvänä hallintana. Lisäksi lasten oppimismotivaatio toimi välittävänä tekijänä esiopettajan kokeman stressin ja lasten äännetietoisuuden taitojen välillä, ts. mitä vähemmän opettajalla oli stressiä, sitä motivoituneempia lapset olivat ja sitä paremmat olivat kyseisen ryhmän äännetietoisuuden taidot.

Lataa pdf