Avainsana: lukio

Julkaistu

Käyttäytymisen ja tunteiden vahvuuksien yhteys koulu-uupumukseen lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoilla

Elina Sinkonen, Fiia Söderholm, Jaana Viljaranta, Kristiina Lappalainen

Peruskoulusta lukioon siirtyessään nuoret joutuvat kohtaamaan monenlaisia uuden opiskeluympäristön asettamia vaatimuksia. Lukiolaisten olisi tärkeää löytää keinoja sopeutua näihin vaatimuksiin, jotta ne eivät muodostaisi riskiä hyvinvoinnille, esimerkiksi lisäämällä opiskeluun liittyvää uupumusta. Vahvuuksientunnistaminen ja näkemykset omista vahvuuksista voidaan nähdä hyvinvointia tukevina voimavaroina. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin käyttäytymisen ja tunteiden vahvuuksien yhteyksiä koulu-uupumuksen osa-alueisiin ja kokonaisuupumukseen lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoilla. Sen lisäksi tarkasteltiin eroja koulu-uupuneiden ja ei-uupuneiden lukiolaisten käyttäytymisen ja tunteiden vahvuuksien arvioinneissa.

Tutkimuksen aineisto oli osa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Suuntaa LukiOpolulle! -tutkimushanketta. Tutkimuksen kohdejoukko koostui itäsuomalaisten lukioiden ensimmäisen vuoden opiskelijoista (n = 456). Koulu-uupumusta mitattiin School Burnout Indicator (SBI) -mittarilla ja käyttäytymisen ja tunteiden vahvuuksia käyttäytymisen ja tunteiden vahvuuksien arviointivälineellä (KTVA). Aineisto analysoitiin hyödyntäen Pearsonin korrelaatiokerrointa sekä riippumattomien otosten t-testiä.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kaikki viisi vahvuusaluetta (ihmissuhteet, perheen sisäiset suhteet, näkemys itsestä, toimiminen koulussa, tunne-elämä) olivat yhteydessä vähäisempään koulu-uupumukseen kaikilla uupumuksen osa-alueilla sekä kokonaisuupumuksen osalta. Uupuneiden ja ei-uupuneiden vahvuuksia verrattaessa tulokset olivat muutoin samankaltaiset, mutta uupumusasteisen väsymyksen osalta uupuneet ja ei-uupuneet eivät arvioineet tunne-elämän vahvuuksia toisistaan poikkeavasti. Koulu-uupumuksen ehkäisemiseksi olisikin tärkeää vahvistaa opiskelijoiden käyttäytymisen ja tunteiden vahvuuksia erilaisin interventioin sekä osana lukio-opintoja. Vahvuusperustaisen lähestymistavan avulla voidaan löytää tasapaino koulun muuttuvien vaatimusten ja nuoren omien resurssien välille.

Julkaistu

Digitaalisen Nuorten Kompassi plus -hyvinvointiohjelman soveltuvuus lukiolaisille

Anne Puolakanaho, Kirsikka Kaipainen, Noona Kiuru, Päivi Lappalainen, Katariina Keinonen & Raimo Lappalainen

Psyykkinen hyvinvointi on kulmakivi, johon nuoren oppiminen nojaa; hyvinvointi vaikuttaa merkittävällä tavalla nuoren opintosuoriutumiseen ja työelämävalmiuksien omaksumiseen. Tämä on tiedostettu nykyisessä lainsäädännössä, joka velvoittaa oppilaitoksia vahvistamaan opiskelijoiden hyvinvointia. Tarvitaan tutkittuja, vaikuttavia, helposti saatavilla olevia menetelmiä, joilla voidaan laaja-alaisesti tukea nuorten hyvinvointia erilaisista ammatillisista viitekehyksistä käsin. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella on kehitetty tähän haasteeseen vastaava Nuorten Kompassi plus -hyvinvointiohjelma, joka perustuu hyväksyntä- ja tietoisuustaitojen harjoitteluun sekä arvotyöskentelyyn. Se toimii verkkoselaimessa ja kestää viisi viikkoa.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on arvioida tämän yhdeksäsluokkalaisille nuorille kehitetyn hyvinvointiohjelman soveltuvuutta lukiolaisille sekä tunnistaa ohjelman kehittämistarpeita. Ohjelma otettiin käyttöön yhdessä lukiossa syksyllä 2020, ja sitä käytettiin osana opetussuunnitelmaa aineenopettajien välisenä yhteistyönä. Tulokset perustuvat 99 lukiolaisen ja neljän koululla toimineen ammattilaisen kyselyvastauksiin ja kokemuspalautteisiin.

Tulosten mukaan suurin osa (83 %) lukiolaisista kävi läpi vähintään suositellun määrän ohjelman harjoituksista. Lukiolaisten kokemukset etenkin ohjelman vuorovaikutteisista sisällöistä olivat myönteisiä, vaikka mieluisimmat harjoitustyypit vaihtelivat. Lukiolaiset myös kokivat oppineensa ohjelmassa harjoiteltuja keskeisiä hyvinvointitaitoja. Sekä ohjelman käyttöaktiivisuutta että taitojen oppimista ennakoi nuoren raportoima muutoshalukkuus. Myös koulun ammattilaisilla oli myönteisiä kokemuksia ohjelman käytöstä. On kuitenkin todennäköistä, että ammattilaiset kykenisivät laajentamaan ohjelman käyttömahdollisuuksia koulukohtaisen suunnittelun ja aiheeseen liittyvän, syventävän koulutuksen myötä.

Lataa pdf