Edistääkö tavuharjoittelu lukemisen sujuvuutta? Tietokonepohjainen harjoittelukokeilu tois- ja kolmasluokkalaisilla heikoilla lukijoilla

Riikka Heikkilä, Mikko Aro, Vesa Närhi, Jari Westerholm, Timo Ahonen

Abstrakti:

Tämä artikkeli perustuu Heikkilän, Aron, Närhin, Westerholmin ja Ahosen artikkeliin Does the training in syllable recognition improve reading speed? A computer-based trial with poor readers from second and third grade, joka julkaistiin Scientific Studies of Reading -lehden numerossa 17(6) vuonna 2013. Tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko tietokonepohjaisella tavujen toistavaan tunnistamiseen perustuvalla menetelmällä vaikuttaa heikkojen lukijoiden lukemissujuvuuteen. Lisäksi selvitettiin, vaikuttavatko lukemisen alkutaso ja nopean nimeämisen taito harjoittelun tehokkuuteen.

Tutkimukseen osallistui 150 tois- ja kolmasluokkalaista heikkoa lukijaa, jotka jaettiin satunnaisesti kontrolliryhmään ja kolmeen harjoitteluryhmään. Harjoitteluryhmät erosivat toisistaan harjoiteltujen tavujen pituuden ja yleisyyden perusteella. Harjoittelu koostui kymmenestä harjoittelukerrasta, joiden aikana kutakin harjoiteltavaa tavua toistettiin yhteensä viisikymmentä kertaa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että harjoiteltujen tavujen lukemissujuvuus edistyi kussakin ryhmässä merkitsevästi verrattuna kontrolliryhmään. Harjoittelun vaikutuksen siirtyminen sanatasolle näkyi kuitenkin merkitsevästi vain ryhmässä, jossa harjoitteluvaikutus oli suurin, eli ryhmässä, jossa harjoiteltiin pitkiä, harvinaisia tavuja. Nopea nimeäminen (sanojen nopea mieleen palauttaminen) oli yhteydessä lukemisen tasoon harjoittelun alussa, mutta ei vaikuttanut harjoittelun tehokkuuteen. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tietokonepohjainen tavuharjoittelu näyttää jo lyhyen harjoittelujakson jälkeen edistävän lukemisen sujuvuutta, mutta harjoitteluvaikutuksen yleistymiseen on jatkossa kiinnitettävä enemmän huomiota, jotta vaikutukset näkyisivät myös arkipäivän lukemisessa.

Lataa pdf

Kuulonvarainen keston erottelu lapsilla, joilla on lukemisvaikeus, tarkkaavaisuuden ongelma tai molemmat

Tiina Huttunen-Scott

 

Abstrakti:

Artikkeli perustuu Tiina Huttunen-Scottin väitöskirjaan ”Auditory duration discrimination in children with reading disorder, attention deficit, or both (Kuulonvarainen keston erottelu lapsilla, joilla on lukemisvaikeus, tarkkaavaisuuden ongelma tai molemmat, Huttunen-Scott, 2009). Väitöskirjaan sisältyvissä tutkimuksissa tutkittiin kuulonvaraista keston erottelua lapsilla, joilla on lukemisen tai tarkkaavaisuuden pulmia. Kuulonvaraisen erottelukyvyn merkitystä yhtenä lukemisvaikeuksien taustatekijänä on tutkittu pitkään ja erilaisin menetelmin, mutta edelleen sen osuus on epäselvä. Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä väitöskirjaan kuuluvissa tutkimuksissa käytettiin poikkeavuusnegatiivisuudeksi (mismatch negativity, MMN) nimettyä aivosähkökäyrän herätevastetta. MMN syntyy, kun toistuvien samanlaisten äänten joukossa kuuluu äkillisesti poikkeava ääni. Toisin sanoen MMN heijastaa aivojen reagointia ääniärsykkeissä tapahtuviin muutoksiin. Tutkimuksissa havaittiin, että kuulonvarainen keston erottelukyky oli tavanomaista heikompi lapsilla, joilla oli lukemisvaikeus. Sen sijaan tarkkaavaisuuden pulmien yhteydessä vastaavaa heikkoutta ei ollut havaittavissa. Voiko suomenkielisillä lapsilla kuulonvaraisen keston erottamisen vaikeus osaltaan vaikeuttaa myös puheäänten ja sen myötä koko äännetason prosessointia?

Lataa pdf