Anne Hytönen, Karoliina Kekkonen, Johanna Matilainen & Iina Alho
Tämän katsausartikkelin tarkoituksena on kuvata mitä tieteellisten tutkimusten perusteella tiedetään peruskouluikäisten lasten lievän traumaattisen aivovamman vaikutuksista koulunkäyntiin ja miten oppilasta voidaan koulussa tukea. Lievien aivovammojen osalta toipumisennuste on hyvä: noin 80 % toipuu ennalleen kolmen kuukauden sisällä, osa voi olla oireettomia päivien tai viikon kuluttua. Ensimmäisten viikkojen sisällä voi ilmetä päänsärkyä, pahoinvointia, huimausta ja väsymystä sekä muutoksia oppimis- ja toimintakyvyssä. Muutaman kuukauden jälkeen yhä ilmeneviä oireita kutsutaan jälkioireeksi. Näistä yleisimpiä ovat muutokset vireystilassa, tarkkaavuudessa, toiminnanohjauksessa, muistissa sekä tunteiden- ja käyttäytymisen säätelyssä. Pienellä osalla jälkioireet saattavat pitkittyä, osalla oirekuva voi tulla näkyvämmäksi vasta vuosien kuluttua keskushermoston kypsymisen myötä. Lievä aivovamma tai siihen johtava tapaturma voi olla psyykkisesti traumaattinen kokemus, ja voi lisätä riskiä mielenterveyshäiriöille. Koska lievissä aivovammoissa muuttunut oppimis- tai toimintakyky ei yleensä näy ulospäin, saattaa oppilas tulla väärinymmärretyksi ja jäädä vaille tarvitsemaansa tukea. Jälkioireet sekä psyykkinen oireilu voivat yksin tai yhdessä heijastua oppilaan koulunkäyntiin ja tällöin koulussa on hyvä ottaa käyttöön ainakin väliaikaisia tukitoimia, jotka voidaan suunnitella yhteistyössä kodin, koulun ja terveydenhuollon välillä. Suomessa ei ole juuri tehty tutkimusta lievän aivovamman saaneiden lasten koulunkäynnin tukemisesta, eikä aivovammojen Käypä hoito -suosituksessa oteta kantaa alle 16-vuotiaiden hoito- ja kuntoutussuositukseen. Tämän vuoksi lisätutkimus ja yhtenäiset linjaukset lasten koulunkäynnin tukemisesta lievissä aivovammoissa on tarpeen.