Tukivastemallilla selkeyttä ja vaikuttavuutta oppimisen ja koulunkäynnin tukeen

Anne-Mari Kinnunen, Mikko Aro, Vesa Närhi & Hannu Savolainen

Suomessa oppimisen ja koulunkäynnin tukea toteutetaan vuonna 2011 voimaan tulleella kolmiportaisen tuen mallilla yleisessä, tehostetussa ja erityisessä tuessa. Oppimisen tuen käytännöt vaihtelevat eri kuntien ja koulujen välillä paljon, ja tuen toteuttamisen käytäntöihin on kaivattu selkeyttä. ”Opettajien arviointiosaaminen oppimisen, osallisuuden ja tuen toteutumisen edistäjänä” (OPA) -hankkeessa on kehitetty tukivastemallia, jossa opettaja työskentelee tutkivalla työotteella arvioiden systemaattisesti annetun tuen vaikutuksia. Tukivastemallia voidaan hyödyntää kolmiportaisen tuen kaikilla portailla, mutta yleisestä tuesta tehostettuun ja edelleen erityiseen tukeen vaihdettaessa yksilöllisyys, opettajajohtoisuus ja tuen intensiteetti vahvistuvat sekä tuen vaikuttavuuden arviointi lisääntyy. Tukivastemallissa oppilaan huolellisen yksilöllisen arvioinnin perusteella suunnitellaan oppimisen tuki, jonka vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisillä seuranta-arvioinneilla. Seuran-ta-arviointien pohjalta tuen sisältöä, kestoa tai intensiteettiä muokataan. Tämän kirjoituksen tavoitteena on kuvata tukivastemalli ja sen teoreettinen perusta. Lisäksi kuvataan OPA-hankkeessa tehty tukivastemalliin perustuva opetuskokeilu. Opetuskokeilun keskeisenä tavoitteena on ollut vahvistaa erityisopettajaopiskelijoiden formatiivista arviointiosaamista ja tutkivaa työotetta sekä edistää Jyväskylän yliopiston erityisopettajakoulutuksen ja koulujen yhteistyötä.

Lataa pdf

Kohdennettua tukea perusopetuksen alaluokilla

Sirpa Eskelä-Haapanen

Abstrakti:

Esittelen artikkelissa kehittelemääni kohdennetun tuen mallia. Mallia toteuttamalla luokanopettaja havaitsee mahdollisimman nopeasti oppilaan kohtaamat oppimisen ja koulunkäynnin haasteet ja voi alkaa vaikuttaa niihin. Mallissa korostetaan varhaista puuttumista ja nopeaa reagointia. Molemmat ovat olleet esillä viimeaikaisissa koulunkäynnin tukemista tarkastelevissa tutkimuksissa sekä interventioissa.

Tutkimuksessani eräässä länsisuomalaisessa koulussa olivat mukana oppilaani (N = 39) vuosina 2004−2009, erityisopettajatyöparini, opettajakollegani ja oppilaideni vanhempia. Kyseessä on hermeneuttisen lähestymistavan sisältävä laadullinen toimintatutkimus; oppimis- ja tiedonkäsitykseni on sosiokonstruktivistinen. Kuvaan, miten nopean reagoinnin ja välittömän vaikuttamisen avulla luokanopettaja kykenee ohjaamaan alkavaa lukijaa ja kirjoittajaa mahdollisimman yksilöllisesti sekä osallistavasti. Tuettu opetus suunnataan oppilaan lähikehityksen vyöhykkeelle.

Yksilöllisen ja osallistavan ohjaamisen taustalla on tutkijan ymmärrys inklusiiviseen pedagogiikkaan pyrkimisestä, lapsen kielellisestä kehityksestä sekä oppilaan lähikehityksen vyöhykkeelle sijoittuvan ohjaamistapahtuman merkittävyydestä. Luokanopettaja toimii samanaikaisopettajana erityisopettajan kanssa toteuttaen moniammatillista ohjaustapaa. Kodin ja koulun välinen yhteistyö saa mallin kehittelyssä merkittävän aseman.

Kohdennetun tuen ohjausmallin avulla kyettiin välttämään erityisopetussiirtoja sekä ohjaamaan kaikkia tukea tarvitsevia oppilaita henkilökohtaisesti, motivoivasti ja osallistaen heidän omassa kotiluokassaan. Malli tarjoaa perusopetuksessa työskenteleville luokanopettajille yhden eriyttävän toimintatavan oppilaan tukemiseksi hänen omassa kotiluokassaan ilman siirtoa erilliseen erityisopetukseen. Se on sovellettavissa sekä yksilöpedagogisena että koko kouluun kohdistuvana yleisen tuen toimintamallina. Kohdennetun tuen ohjausmalli otettiin artikkelissani kuvatun koulun toimintamalliksi.

 

Lataa pdf