Avainsana: itsesäätely

Julkaistu

Haasteesta harjoiteltavaksi taidoksi: alakouluikäisten oppilaiden itsesäätelytaidot ja niiden tukeminen moniammatillisella yhteistyöllä

Reija Jyrkinen

Lektio kuvaa tutkimusta, jossa tarkasteltiin opettajien käsityksiä oppilaiden itsesäätelystä, sen tukemisesta luokkahuoneessa ja myös mahdollisuuksia tukemiseen koulun moniammatillisella yhteistyöllä. Oppilaiden itsesäätelytaidot ovat heikentyneet ja niiden tukeminen on usein haastavaa pelkästään pedagogisin keinoin. Avuksi tarvittaisiin kuraattorin ja psykologin osaamista ja heidän kanssaan tehtävää yhteistyötä. Oppilaiden kannalta hyödyllisintä olisi ennakoiva, luokkiin jalkautuva interventiotyöskentely, joka on vielä kouluissa harvinaista. Monista tutkimuskouluista puuttui moniammatillinen henkilöstö ja yhteistyön tekeminen olisiitä syystä mahdotonta. Toisaalta niissä kouluissa, joissa henkilöstöä oli, yhteistyö ei ollut vallitseva työtapa. Opettajien työkuorma kevenisi ja työssä jaksaminen paranisi, mikäli yhteistyötä tehtäisiin enemmän. Lisäksi oppilaat saisivat useammin heille lakisääteisesti kuuluvan tuen. Moniammatillinen yhteistyö on olennainen osa inklusiivista koulua.

Lue artikkeli PDF-muodossa

Julkaistu

Leikitään ja keskitytään – tukea itsesäätelyyn

Päivi Moisio, Sini Teivaanmäki & Liisa Klenberg

Leikitään ja keskitytään -hankkeessa tuettiin perheitä, joissa 3–5-vuotiaalla lapsella oli tarkkaamattomuuteen ja ylivilkkauteen liittyviä haasteita. Keskeinen tuen väline oli vanhemman ja lapsen yhteinen, päivittäinen leikki. Toiminta oli tarkoitettu varhaisen vaiheen ennaltaehkäiseväksi ja melko lyhyeksi tueksi.

Leikitään ja keskitytään -hankkeessa leikittiin tuttuja leikkejä, muun muassa piirrettiin, pelattiin erilaisia pelejä ja sääntöleikkejä sekä tehtiin rentoutumisharjoituksia. Leikeissä, aikuisen rinnalla ja avustamana, lapset pääsivät harjoittelemaan toiminnanohjauksen taitoja, kuten vuoron odottamista, tarkkaavuuden kohdentamista tai toiminnan vauhdin säätelyä. Keskeistä oli vanhemman rooli paitsi leikkijänä myös vahvasti kasvatustietoisena leikinohjaajana. Vanhemmat ohjasivat ja antoivat palautetta niin, että lapsen itsesäätelyn kehitys mahdollistui leikkien edetessä.

Interventio kesti kahdeksan viikon ajan. Vanhemmat ja lapset osallistuivat ryhmätapaamisiin, ja perheissä leikittiin noin 30 minuuttia päivässä. Vanhempien arvioinnit toiminnasta olivat myönteisiä. Alustavien tulosten mukaan toiminnan vaikutukset myötäilevät Uudessa-Seelannissa saatuja tutkimustuloksia. Niissä vanhemman ja lapsen yhteisen ja säännöllisen leikin todettiin vähentävän lapsen aggressiivisuutta, ylivilkkautta ja tarkkaamattomuutta.

Lue artikkeli pdf-muodossa