Digitaalisen Nuorten Kompassi plus -hyvinvointiohjelman soveltuvuus lukiolaisille

Anne Puolakanaho, Kirsikka Kaipainen, Noona Kiuru, Päivi Lappalainen, Katariina Keinonen & Raimo Lappalainen

Psyykkinen hyvinvointi on kulmakivi, johon nuoren oppiminen nojaa; hyvinvointi vaikuttaa merkittävällä tavalla nuoren opintosuoriutumiseen ja työelämävalmiuksien omaksumiseen. Tämä on tiedostettu nykyisessä lainsäädännössä, joka velvoittaa oppilaitoksia vahvistamaan opiskelijoiden hyvinvointia. Tarvitaan tutkittuja, vaikuttavia, helposti saatavilla olevia menetelmiä, joilla voidaan laaja-alaisesti tukea nuorten hyvinvointia erilaisista ammatillisista viitekehyksistä käsin. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella on kehitetty tähän haasteeseen vastaava Nuorten Kompassi plus -hyvinvointiohjelma, joka perustuu hyväksyntä- ja tietoisuustaitojen harjoitteluun sekä arvotyöskentelyyn. Se toimii verkkoselaimessa ja kestää viisi viikkoa.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on arvioida tämän yhdeksäsluokkalaisille nuorille kehitetyn hyvinvointiohjelman soveltuvuutta lukiolaisille sekä tunnistaa ohjelman kehittämistarpeita. Ohjelma otettiin käyttöön yhdessä lukiossa syksyllä 2020, ja sitä käytettiin osana opetussuunnitelmaa aineenopettajien välisenä yhteistyönä. Tulokset perustuvat 99 lukiolaisen ja neljän koululla toimineen ammattilaisen kyselyvastauksiin ja kokemuspalautteisiin.

Tulosten mukaan suurin osa (83 %) lukiolaisista kävi läpi vähintään suositellun määrän ohjelman harjoituksista. Lukiolaisten kokemukset etenkin ohjelman vuorovaikutteisista sisällöistä olivat myönteisiä, vaikka mieluisimmat harjoitustyypit vaihtelivat. Lukiolaiset myös kokivat oppineensa ohjelmassa harjoiteltuja keskeisiä hyvinvointitaitoja. Sekä ohjelman käyttöaktiivisuutta että taitojen oppimista ennakoi nuoren raportoima muutoshalukkuus. Myös koulun ammattilaisilla oli myönteisiä kokemuksia ohjelman käytöstä. On kuitenkin todennäköistä, että ammattilaiset kykenisivät laajentamaan ohjelman käyttömahdollisuuksia koulukohtaisen suunnittelun ja aiheeseen liittyvän, syventävän koulutuksen myötä.

Lataa pdf

Kouluhyvinvointi – miten voidaan tukea ja mitä tehdä, kun ongelmia ilmenee?

Pauliina Parhiala

Pauliina Parhialan psykologian väitöskirjan ”The role of learning difficulties and brief treatment for student well-being” tarkastettiin Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 18.1.2020. Vastaväittäjänä toimi professori Marja Vauras (Turun yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Minna Torppa (Jyväskylän yliopisto).

Viime aikoina kouluissa on kiinnitetty oppimisen lisäksi yhä enemmän huomiota hyvinvointiin. Hyvinvoinnin taso ennustaa oppimistuloksia, ja kouluaikaisella hyvinvoinnilla on vaikutus koko loppuelämään. Koululla on myös havaittu olevan suuri rooli oppilaiden hyvinvoinnin tukemisessa sekä hyvinvoinnin lisäämisessä. Oppimisen ohella koulussa korostetaan hyvinvoinnin, ilon ja motivaation merkitystä. On pyritty huomioimaan yksilölliset oppimispolut, otettu uusia opetusmetodeja opettajajohtoisen tyylin rinnalle ja alettu käyttää sukupuolineutraalia puhetyyliä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astui voimaan syksyllä 2014, jolloin ensimmäistä kertaa määriteltiin laissa ennaltaehkäisevän työn merkitys ottamalla käyttöön yhteisöllinen oppilashuolto. Ongelmia ennaltaehkäisevä toiminta oppilasryhmien kanssa ja opetta- jien konsultoiminen koettiin oppilashuollon tärkeiksi tehtäviksi. Lisäksi korostettiin myös oppilaiden yksilötukea määrittämällä aika, jonka sisällä oppilaan olisi saatava apua oppilashuollosta.

Asiasanat: hyvinvointi, oppimisvaikeudet, akateemiset perustaidot, masennusoireilu

Lectio praecursoria

Lataa pdf