Avainsana: ensimmäinen luokka

Julkaistu

Haastava oppilas hyötyy rajoista

Jaana Viljaranta, Kaisa Aunola, Sari Mullola, Johanna Virkkala, Riikka Hirvonen, Eija Pakarinen, Jari-Erik Nurmi

Abstrakti:

Tämä artikkeli pohjautuu Viljarannan, Aunolan, Mullolan, Virkkalan, Hirvosen, Pakarisen ja Nurmen artikkeliin The role of temperament on children’s skill development: Teachers’ Interaction Styles as Mediators, joka julkaistiin Child Development -lehden numerossa 86(4) vuonna 2015. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten opettajan vuorovaikutustyyli välittää lapsen temperamentin vaikutusta tämän matematiikan ja lukemisen taitoihin ensimmäisen kouluvuoden aikana.

Tutkimuksen kohteena oli 156 ensimmäisen luokan oppilasta, joiden taitotasoa matematiikassa ja lukemisessa mitattiin ensimmäisen luokan syksyllä ja keväällä. Lasten vanhemmat ja opettajat arvioivat lapsen temperamenttia ensimmäisen kouluvuoden syksyllä, minkä lisäksi lasten opettajat arvioivat syksyllä myös omaa vuorovaikutustyyliään oppilaan kanssa.

Tulokset osoittivat, että opettajan vuorovaikutustyyli toimi välittävänä tekijänä lapsen temperamentin ja taitojen kehityksen välillä matematiikassa: mitä enemmän lapsen temperamenttia luonnehti negatiivinen emotionaalisuus ja vähäinen tehtäväorientoituneisuus, sitä enemmän opettajat käyttivät vuorovaikutuksessaan sekä behavioraalista (esim. rajojen asettaminen) että psykologista kontrollia (esim. syyllistäminen). Näistä behavioraalinen kontrolli oli positiivisesti yhteydessä lasten taitojen kehitykseen matematiikassa, kun taas psykologinen kontrolli oli tyttöjen kohdalla negatiivisesti yhteydessä matematiikan taitojen kehitykseen. Lukemisen taitojen kehitykseen opettajan vuorovaikutustyylillä ei ollut vaikutusta.

Lataa pdf

Julkaistu

Matemaattisen ajattelun mallintaminen ja laskustrategioiden opettaminen: yleisen tuen interventio ensimmäisen luokan oppilaille

Airi Hakkarainen, Minna Haring, Leena Holopainen, Kristiina Lappalainen, Minna Mäkihonko

Abstrakti:

Tämä interventiotutkimus oli osa harjoittelukoulujen tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten opettajien laskustrategioiden opettamiseen ja ajattelun mallintamiseen liittyvällä interventiolla voidaan vaikuttaa oppilaiden käyttämiin laskustrategioihin, matematiikan taitoihin sekä matemaattiseen minäkäsitykseen ja työskentelytaitoihin. Lisäksi tarkasteltiin opettajien kokemuksia ohjaustaitojensa kehittymisestä intervention aikana. Tutkimukseen osallistui 26 ensimmäisen luokan oppilasta, kaksi luokanopettajaa ja yksi luokanopettajaopiskelija. Tulokset osoittivat, että LukiMat-testin ensimmäisen luokan syksyn ja talven seulontatesteillä arvioituna riskiryhmän (n = 9) ja verrokkiryhmän (n = 17) oppilaiden matematiikan taitojen erot säilyivät verrokkiryhmän oppilaiden eduksi loka–tammikuun välisenä aikana. Banuca-testin lyhytversiolla mitattuna riskiryhmän oppilaiden matematiikan taidoissa tapahtui tilastollisesti merkitsevä kohentuminen intervention (marras- ja joulukuun) aikana ja taitojen erot kaventuivat ryhmien välillä. Ryhmien väliset erot laskutaidoissa säilyivät kuitenkin tilastollisesti merkitsevinä joulukuussa tehdyssä loppumittauksessa. Merkille pantavaa oli se, että riskiryhmän oppilaiden testitulosten keskiarvo nousi loppumittausajankohtaan mennessä testin riskirajan yläpuolelle. Interventio myös kohensi riskiryhmän oppilaiden minäkäsitystä ja työskentelytapoja. Opettajat kokivat opettajien välisen yhteistyön lisääntyneen. He kiinnittivät enemmän huomiota omiin ja oppilaiden laskustrategioihin sekä käyttivät ajattelun kielellistämistä ja mallintamista hyödykseen opettamisessa.

 

Lataa pdf

Julkaistu

Matematiikan osaaminen ensimmäisen luokan alussa

Riikka Mononen, Pirjo Aunio, Risto Hotulainen, Ritva Ketonen

Abstrakti:

Tutkimus on osa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Ajatellaan-hanketta. Kiitämme tutkimukseen osallistuneita opettajia ja oppilaita sekä Janna Linnansaarta (FM) ja tutkimusavustaja Siri Leijoa.

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin juuri koulunsa aloittaneiden ensiluokkalaisten (N = 175) matematiikan osaamista eri osa-alueilla: matemaattiset suhdetaidot, laskemisen taidot, yhteen- ja vähennyslaskun sujuvuus yksinumeroisilla luvuilla sekä sanallisten yhteen- ja vähennyslaskutehtävien ratkaiseminen. Lisäksi tutkittiin sukupuolen, iän ja vanhempien koulutustaustan yhteyttä matematiikan osaamiseen. Keskeisenä tuloksena havaittiin, että koulunsa aloittavilla lapsilla on keskimäärin verrattain hyvät matematiikan taidot, joskin osaamisessa oli huomattavaa vaihtelua. Pojat olivat tyttöjä taitavampia matemaattisissa suhdetaidoissa ja sitä kautta myös muissa matemaattisissa taidoissa. Samoin vanhemmat lapset olivat nuorempia lapsia taitavampia matemaattisissa suhdetaidoissa ja sitä kautta myös muissa matemaattisissa taidoissa. Lapsen osaaminen oli parempaa, kun äidin koulutustausta oli korkeampi. Isän koulutustaustalla ei sen sijaan ollut yhteyttä osaamiseen. Ensiluokkalaisten ryhmässä oli pieni joukko lapsia, joiden taidot olivat huomattavasti heikompia kuin muiden lasten taidot. Näille lapsille etenkin laskemisen osa-alueen tehtävät olivat vaikeita. Pohdimme tämän tutkimuksen tuloksia suhteessa matematiikan opetuksen toteutukseen ensimmäisen luokan alussa.

 

Lataa pdf