”Aikuiset sanovat, että ihmiset ovat erilaisia ja ketään ei saa kiusata, mutta ruokailussa kaikkien pitäisi olla samanlaisia” – Autismikirjon lasten ja nuorten kokemuksia kouluruokailutilanteista

Silja Nykänen, Niina Gråsten, Amma Antikainen & Aija Laitinen

Perusopetuslain mukaan jokaisella lapsella tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus osallistua omien edellytystensä mukaisesti koulun toimintaan ja opetukseen osallistuvalle on tarjottava jokaisena koulupäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen sekä maksuton ateria. Autismikirjon henkilölle tyypillisiä ovat sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation erityispiirteet, rajoittuneet ja joustamattomat käytösmallit, aistitiedon käsittelyn vaikeudet sekä kuormitusherkkyys. Nämä tekijät voivat haastaa oppilaan osallistumista kouluruokailuun, mikäli kouluruokailun tuki on riittämätöntä. Tämä tutkimus tarkastelee millaisia kokemuksia 7–16-vuotiailla autismikirjon lapsilla ja nuorilla on perusopetuksen kouluruokailutilanteista ja erityisten ruokailujärjestelyjen toteutumisesta siellä. Poikkileikkausaineisto kerättiin verkkokyselyllä, johon vastasi 273 perusopetusikäistä henkilöä, joilla oli autismikirjo tai sen piirteitä. Kyselylomakkeella kerätty määrällinen aineisto analysoitiin hyödyntäen Kruskall-Wallisin testiä sekä parivertailua. Laadullinen aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Osallistujista yli puolet olivat joko täysin samaa mieltä (37 %) tai jokseenkin samaa mieltä(38 %) siitä, että koulussa ruokailutilanteet tuntuvat hankalilta. Ruokailutilanteissa koettiin useimmiten hankaliksi ruokien maku tai suutuntuma (74 %) sekä meteli ruokasalissa (73 %). Tutkimustulosten perusteella kokemukset kouluruokailusta olivat hyvin vaihtelevia ja myös kokemukset erityisjärjestelyjen toteuttamisesta olivat osalla parempia kuin toisilla. Kuvaukset kouluruokailua helpottavista tekijöistä jakautuivat viiteen kategoriaan: toivottu ruokailuseura, sopiva ruokailuympäristö, sopiva kouluruoka, itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä ruokailutilanteen ennakointi ja ohjaus. Tulosten mukaan autismikirjon lasten ja nuorten kouluruokailuun osallistumista voidaan tukea parhaiten huomioimalla oppilaan tarpeitaja toiveita yksilöllisesti.

Savant-lahjakkuus ja yleisen älykkyyden käsite

Elina Kontu, Iira-Maria Ullgren, Minna Törmänen, Mari Nislin, Raija Pirttimaa

Abstrakti:

Erityisen taidon ja kehitysvammaisuuden ristiriita on pitkään ollut savant-ilmiön teoreettisen tutkimuksen tärkeimpiä kysymyksiä. Savant-ilmiötä ei voi selittää yleisen älykkyyden mittarien avulla. Artikkelissamme käsitellään kriittisesti älykkyyden käsitettä, älykkyyden rakentumisen malleja sekä savant-lahjakkuutta. Älykkyyttä käsitellään Andersonin ja Demetrioun teorioiden pohjalta. Kehitysvammaisuutta tarkastellaan kognitiivisen muutoksen ja kehityksellisyyden näkökulmasta. Kuvailemme artikkelissa Tomin, jolla on selkeästi yksi erityinen ja tarkkarajainen osaaminen: pianon soitto. Hän soittaa omalla tavallaan ja on omaksunut taidon itsenäisesti huolimatta vaikeasta kehitysvammasta ja autismin piirteistä. Tarkastelemme savant-ilmiötä autismin kirjon diagnoosien näkökulmasta ja esimerkkitapauksemme Tomin kautta erityisesti musikaalista savant-lahjakkuutta. Lisäksi pyrimme savant-ilmiö- ja älykkyystutkimusten pohjalta kritisoimaan älykkyyden tarkastelua pysyvänä, perittynä ominaisuutena. Älykkyyden käsitettä ja savant-ilmiötä pohditaan myös pedagogisesta ja erityisopetuksenkin näkökulmasta.

Lataa pdf