Kategoria: 2025

Julkaistu

”Tunnetaidot enemmän esille koulutyössä” – Koulun ammattilaisten ja yläkoululaisten kokemuksia hyvinvointia edistävästä Nuorten Kompassi -verkko-ohjelmasta

Päivi Lappalainen, Kirsikka Kaipainen, Katariina Keinonen, Anne Puolakanaho, Raimo Lappalainen, Tetta Hämäläinen & Noona Kiuru

Koska nuoret viettävät ison osan ajastaan koulussa, koulut ja koulun ammattilaiset ovat tärkeässä asemassa nuorten psyykkisen hyvinvoinnin edistämisessä. Nuorten Kompassi-verkko-ohjelma on avoimesti saatavilla oleva ja tutkittu työkalu yläkouluikäisten nuorten hyvinvointitaitojen opettamiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida, miten syksyllä 2021 toteutettuun kokeiluun osallistuneet yläkoulujen ammattilaiset ja 12–16-vuotiaat nuoret kokivat Nuorten Kompassi -ohjelman käytön luokkaympäristössä. Ohjelma otettiin käyttöön 15 yläkoulussa ja sen parissa työskenneltiin yksi oppitunti viikossa viiden viikon ajan. Loppupalautetta ohjelmasta ja kokeilusta antoi 15 koulun ammattilaista (opettajat, lehtorit, opinto-ohjaajat, erityisopettajat, koulukuraattorit, joustavan perusopetuksen opettaja, koulupsykologi) ja 329 nuorta. Tulokset osoittivat, että palautetta antaneet ammattilaiset olivat valmiita suosittelemaan Nuorten Kompassia. He kokivat ohjelman helppokäyttöiseksi ja soveltuvan yhtä lailla eri oppiaineitten kuin oppilaanohjauksen tunneille. Yli 80 % koulun ammattilaisista arvioi, että ohjelma sopi osaksi heidän työtään. Yli 70 % nuorista arvioi ohjelman vähintään tyydyttävällä arvosanalla ja yli puolet oli valmis suosittelemaan sitä, kun taas lähes neljäsosa nuorista piti ohjelmaa hyödyttömänä tai turhana. Palautteiden perusteella Nuorten Kompassi soveltuu hyvin ammattilaisten välineeksi nuorten psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseksi kouluissa.

Julkaistu

Matematiikan taitojen, yleisen psyykkisen pahoinvoinnin, yleisen välttelytaipumuksen ja yleisten onnistumisodotusten yhteys matematiikka-ahdistukseen aikuisilla

Heli Suominen, Tuire Koponen & Tuija Aro

Aikuisten matematiikka-ahdistusta on aikaisemmin tutkittu pitkälti opiskelijoiden keskuudessa ja keskittyen matematiikkaan suoraan liittyviin muuttujiin. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää aikuisten matematiikka-ahdistukseen yhteydessä olevia tekijöitä myös sellaisten tekijöiden osalta, joita ei ole spesifioitu pelkästään matematiikkaan liittyvinä. Tutkimme matematiikan taitojen lisäksi yleisen psyykkisen pahoinvoinnin, yleisen välttelytaipumuksen ja yleisten onnistumisodotusten yhteyttä matematiikka-ahdistukseen. Tutkimusaineisto koostui 70 suomalaisesta aikuisesta
(27–39-vuotiaita, 56 % miehiä), joista 59 %:lla oli lapsuudessa todettu matematiikan oppimisvaikeus (= M-OV) ja loput olivat heille valittuja verrokkeja. Kiinnostuksenkohteena ensinnäkin oli, eroaako M-OV-ryhmä verrokeista aikuisuudessa matematiikan taitojen, matematiikka-ahdistuksen, yleisen psyykkisen pahoinvoinnin, yleisen välttelytaipumuksen ja yleisten onnistumisodotusten suhteen. Toiseksi tutkimme näiden tekijöiden yhteyttä matematiikka-ahdistukseen M-OV-ryhmässä ja verrokeilla yhdessä ja erikseen. M-OV-ryhmässä oli odotetusti verrokkiryhmää heikommat matematiikan taidot, mutta myös matalammat onnistumisodotukset ja enemmän matematiikka-ahdistusta. Matematiikka-ahdistukseen yhteydessä olevat tekijät olivat osittain erilaisia M-OV-ryhmässä ja verrokeilla. Yleinen välttelytaipumus ja yleisesti heikot onnistumisodotukset olivat yhteydessä voimakkaampaan matematiikka-ahdistukseen sekä koko aineiston tasolla että erikseen M-OV- ja verrokkiryhmissä, mutta verrokeilla matematiikka-ahdistuksen kanssa esiintyi lisäksi heikompia matematiikan taitoja ja yleistä psyykkistä pahoinvointia. Matematiikan taidot ja yleiset onnistumisodotukset selittivät verrokkiryhmässä 50 % matematiikka-ahdistuksen vaihtelusta, mutta M-OV-ryhmässä jopa 95 % matematiikka-ahdistuksen vaihtelusta jäi selittämättä. Tulos viittaa siihen, että matematiikka-ahdistuksen tausta on moniulotteisempi silloin, kun taustalla on matematiikan oppimisvaikeus.

Julkaistu

Tuen reformi varhaiskasvatuksessa – tuen päätökset ja rakenteellisen tuen toteutuminen varhaiskasvatuslain muutosten jälkeen 2022

Päivi Pihlaja, Anna Mikkola & Kata-Riikka Kumpulainen

Varhaiskasvatuslakia koskevat muutokset inkluusion ja tuen suhteen tulivat voimaan 1.8.2022. Tässä artikkelissa tarkastelemme sitä, miten tämä muutos on toteutunut. Selvitämme tukeen liittyvien hallintopäätösten yleisyyttä tuen eri tasoilla ja muun muassa sitä, mistä asioista on tuen tasoilla päätetty. Lisäksi tutkimus kohdistuu tuen resurssointiin. Lähetimme kyselyn marras-joulukuussa 2022 ja siihen vastasi 139 kunnan varhaiskasvatusjohtajaa. Kyselyn tuloksia tarkastellaan lähinnä kvantitatiivisesti vertaillen eri kuntaryhmiä toisiinsa. Hallintopäätöksiä tehtiin kaikissa kunnissa erityisen tehostetun tuen tasolla, ja lähes kaikissa myös tehostetun tasolla. Yleisen tuen tasolla tukipalveluista noin kolmannes vastaajista ilmoitti, että päätöksiä ei tehdä. Niissä kunnissa, joissa kolmitasoisen tuen järjestelmä oli käytössä ennen lakimuutoksen voimaantuloa, oli esimerkiksi erityispedagoginen resurssointi vahvempaa verrattuna kuntiin, joissa tuen järjestelmä otettiin käyttää lain muutosten voimaantultua. Varhaiskasvatuslain muutokset eivät vielä tämän tutkimuksen vaiheessa toteutuneet kaikilta osin, sillä osassa kunnista muutosten implementointi oli vielä kesken.

Julkaistu

Erityisopettajaopiskelijoiden ja opettajien antamat merkitykset tukivastemallille

Anne-Mari Kinnunen, Mikko Aro, Airi Hakkarainen & Tanja Vehkakoski

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisia merkityksiä erityisopettajaopiskelijat ja opettajat antavat systemaattiseen oppimisen tukeen ja sen jatkuvaan arviointiin tähtäävälle tukivastemallille. Tukivastemallissa oppilaan yksilölliseen arviointiin perustuen suunnitellaan ja toteutetaan kohdennettu, yksilöllinen tuki, jonka vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisillä seuranta-arvioinneilla (ks. Kinnunen ym., 2021). Tutkimus perustuu erityisopettajaopiskelijoiden (n = 15) ja opettajien (n = 6) puolistrukturoituun yksilöhaastatteluaineistoon, joka kerättiin vuosina 2019–2021 osana Opettajien arviointiosaaminen oppimisen, osallisuuden ja tuen toteutumisen edistäjänä (OPA) hanketta. Haastatteluaineisto analysoitiin fenomenografisesti eritellen käsityksiä, joita erityisopettajaopiskelijat ja opettajat antoivat tukivastemallille siihen tutustuessaan ja/tai sitä toteuttaessaan. Aineistosta löydettiin neljä eri käsitystä, jotka vaihtelivat tukivastemalliin suhtautumisen, käytettävyyden ja opettajan aseman suhteen:
tukivastemalli mekanistisena, vaativana, uudistavana ja oppilaan yksilöllisyyttä tunnista-
vana työtapana. Tukivastemalliin liittyvien käsitysten nelikenttää eri ulottuvuuksineen voidaan hyödyntää jatkossa, kun tutkitaan opettajien suhtautumista opetuksen ja tuen käytäntöjen uudistuksiin. Lisäksi tutkimustulokset antavat aineksia kehittää tukivastemalliin liittyviä opetussisältöjä erityisopettajakoulutuksessa niin, että niissä huomioidaan opiskelijoiden tukivastemalliin liittyvät erilaiset käsitykset.

Julkaistu

Toimitukselta

Tämän numeron myötä Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti NMI-Bulletin siirtyy kokonaan digitaaliseksi lehdeksi. Toivotamme lukijoillemme oikein hyvää kesää seuraavien artikkeleiden parissa:

Kinnunen kollegoineen tarkastelivat tutkimuksessaan, millaisia merkityksiä erityisopettajaopiskelijat ja opettajat antavat systemaattiseen oppimisen tukeen ja sen jatkuvaan arviointiin tähtäävälle tukivastemallille. Siinä oppilaan yksilölliseen arviointiin perustuen suunnitellaan ja toteutetaan kohdennettu, yksilöllinen tuki, jonka vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisillä seuranta-arvioinneilla.

Pihlaja, Mikkola ja Kumpulainen tarkastelivat tutkimuksessaan varhaiskasvatuksen tuen järjestämistä vuoden 2022 varhaiskasvatuslain reformin jälkeen. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita kolmitasoisen tuen päätösten hallinnoista, sisällöistä sekä lausuntojen tarpeellisuudesta tukea järjestävissä kunnissa. Lisäksi tarkasteltiin tukeen kohdennettuja resursseja sekä niiden kuntaryhmäisiä eroja.

Suominen, Koponen ja Aro totesivat tutkimusartikkelissaan lapsuuden matematiikan oppimisvaikeuden olevan ryhmätasolla verrattain pysyviä ja ennustavan matematiikka-ahdistusta aikuisuudessa. Matematiikka-ahdistuksen taustalla olevat mekanismit ovat kuitenkin moninaisia silloin, kun niihin liittyy oppimisvaikeuksia.

Lappalainen ja tutkimusryhmä tarkastelivat koulun ammattilaisten ja yläkoululaisten kokemuksia hyvinvointia edistävästä Nuorten Kompassi -verkko-ohjelmasta. Ohjelma soveltuu tulosten perusteella koulun ammattilaisten työkaluksi yläkouluikäisten oppilaiden kanssa ja ohjelmaa voidaan käyttää myös luokkaympäristössä.

Toimituskunta