Kategoria: NMI Bulletin 3/2024

Julkaistu

Käyttäytymisen ja tunteiden vahvuuksien yhteys koulu-uupumukseen lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoilla

Elina Sinkonen, Fiia Söderholm, Jaana Viljaranta, Kristiina Lappalainen

Peruskoulusta lukioon siirtyessään nuoret joutuvat kohtaamaan monenlaisia uuden opiskeluympäristön asettamia vaatimuksia. Lukiolaisten olisi tärkeää löytää keinoja sopeutua näihin vaatimuksiin, jotta ne eivät muodostaisi riskiä hyvinvoinnille, esimerkiksi lisäämällä opiskeluun liittyvää uupumusta. Vahvuuksientunnistaminen ja näkemykset omista vahvuuksista voidaan nähdä hyvinvointia tukevina voimavaroina. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin käyttäytymisen ja tunteiden vahvuuksien yhteyksiä koulu-uupumuksen osa-alueisiin ja kokonaisuupumukseen lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoilla. Sen lisäksi tarkasteltiin eroja koulu-uupuneiden ja ei-uupuneiden lukiolaisten käyttäytymisen ja tunteiden vahvuuksien arvioinneissa.

Tutkimuksen aineisto oli osa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Suuntaa LukiOpolulle! -tutkimushanketta. Tutkimuksen kohdejoukko koostui itäsuomalaisten lukioiden ensimmäisen vuoden opiskelijoista (n = 456). Koulu-uupumusta mitattiin School Burnout Indicator (SBI) -mittarilla ja käyttäytymisen ja tunteiden vahvuuksia käyttäytymisen ja tunteiden vahvuuksien arviointivälineellä (KTVA). Aineisto analysoitiin hyödyntäen Pearsonin korrelaatiokerrointa sekä riippumattomien otosten t-testiä.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kaikki viisi vahvuusaluetta (ihmissuhteet, perheen sisäiset suhteet, näkemys itsestä, toimiminen koulussa, tunne-elämä) olivat yhteydessä vähäisempään koulu-uupumukseen kaikilla uupumuksen osa-alueilla sekä kokonaisuupumuksen osalta. Uupuneiden ja ei-uupuneiden vahvuuksia verrattaessa tulokset olivat muutoin samankaltaiset, mutta uupumusasteisen väsymyksen osalta uupuneet ja ei-uupuneet eivät arvioineet tunne-elämän vahvuuksia toisistaan poikkeavasti. Koulu-uupumuksen ehkäisemiseksi olisikin tärkeää vahvistaa opiskelijoiden käyttäytymisen ja tunteiden vahvuuksia erilaisin interventioin sekä osana lukio-opintoja. Vahvuusperustaisen lähestymistavan avulla voidaan löytää tasapaino koulun muuttuvien vaatimusten ja nuoren omien resurssien välille.

Julkaistu

Kehitysvammaisten lasten toiveet yksilöllisten tavoitteiden asettamiseksi – kolmen tiedonkeruumenetelmän arviointi

Satu Peltomäki, Raija Pirttimaa, Tiia Jussila-Kreivi, Iina Kantola, Kirsi Pyhältö, Elina Kontu

Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä vaikeimmin kehitysvammaisten lasten kokemusten tutkimisessa käytetyistä tiedonkeruumenetelmistä. Tutkimuksessa kuvataan ja arvioidaan kolmea tiedonkeruumenetelmää,joilla kerätään tietoa toiminta-alueittain opiskelevien oppilaiden motorisiin taitoihin liittyvistä toiveista. Tutkimukseen osallistui neljä toimintaalueittain opiskelevaa oppilasta. Heidän toiveistaan kerättiin tietoa kolmen tiedonkeruumenetelmän avulla. Nämä olivat 1) valokuvausta ja haastattelua hyödyntävä Photovoice-menetelmä, 2) oppilaiden puolistrukturoidut yksilö- haastattelut ja 3) puolestavastaajien haastattelut. Tutkimuskysymyksiin tiedonkeruussa tarvituista mukautuksista sekä menetelmien hyödyistä ja haasteista vastataan aineistonkeruusta tuotetun reflektointiaineiston avulla.

Havaitsimme, että kaikki kolme tarkasteltua tiedonkeruumenetelmää voivat olla hyödyllisiä, kun pyritään selvittämään vaikeimmin kehitysvammaisten lasten toiveita. Yhteistyö koulun henkilökunnan kanssa oli tärkeää aineistonkeruun suunnittelun ja toteutuksen onnistumisessa ja kommunikaation oikeanlaisessa tukemisessa. Photovoicen käyttäminen mahdollisti kaikkien oppilaiden jonkinasteisen osallistumisen myös silloin, kun oppilas kommunikoi pääasiassa olemuskielen avulla. Toisaalta valokuvien sisällöt ovat rajallisia, koska ne sijoittuvat tiettyyn aikaan ja paikkaan. Yksilö- haastattelujen pitäminen edellytti melko intensiivisiä sessioita opettajan ja oppilaan välillä, mikä toisaalta mahdollisti oppilaan mieltymysten monipuolisen läpikäymisen, toisaalta haastoi oppilaan jaksamista haastattelujen ollessa pitkiä. Puolestavastaajien haastattelut eivät yksinään voi edustaa lapsen näkemyksiä, mutta niiden avulla voidaan tarkentaa ja syventää muulla tavalla kerättyä tietoa. Tutkimuksessa pohditaan, miten suunnittelemaamme tiedonkeruun kokonaisuutta voisi tulevassa tutkimuksessa kehittää.

Julkaistu

Perheen rooli lukemisen ja matematiikan taitojen kehityksessä lapsesta nuoruuteen

Daria Khanolainen

Nuoruuden akateemiset perustaidot, kuten lukutaito ja matemaattiset taidot, ovat tärkeässä asemassa elämässämme. Käytämme niitä päivittäin, ja aikuisina monet meistä lukevat tekstejä ja tekevät matemaattisia laskutoimituksia automaattisesti, ilman suurempia ponnistuksia. Lastenon kuitenkin tehtävä kovasti töitä, jos he haluavat oppia lukemaan ja laskemaan sujuvasti. Nämä ponnistelut tuottavat usein tulosta, ja monien lasten taidot kehittyvät nopeasti. Valitettavasti näin ei kuitenkaan ole kaikkien kohdalla, ja jotkut oppijat eivät saavuta ikätasoista luku- ja matemaattista taitotasoa, vaikka he saavat riittävästi opetusta.

Heikot lukemisen ja matematiikan taidot ovat tunnetusti riskitekijöitä, jotka johtavat myöhemmin alhaisempaan oppimismotivaatioon, suurempaan koulu-uupumukseen ja koulunkäynnin keskeyttämiseen oppivelvollisuuden päättymisen jälkeen (Parviainen ym., 2020; Parhiala ym., 2018; Korhonen ym., 2014). Heikommat taidot lukemisessa ja matematiikassa ennustavat myös aikuisuudessa esiintyviä vaikeuksia, kuten työttömyyttä
sekä psyykkisiä ja fyysisiä terveysongelmia (Aro ym., 2019; Eloranta ym., 2021). Lyhyesti sanottuna lukemisen ja matematiikan taidot ovat taitoja, jotka ovat tärkeitä yksilöllisen ja yhteisöllisen hyvinvointimme kannalta. Näin ollen on erittäin tärkeää ymmärtää, miten nämä taidot kehittyvät.

Lue artikkeli PDF-muodossa.

Julkaistu

Lukemisen ja laskemisen sujuvuuden yhteisvaihtelun taustalla olevat kognitiiviset kyvyt

Sanna Pajunen, Riikka Heikkilä, Tuire Koponen

Tässä artikkelissa esitellään Koposen ja hä- nen kollegoidensa (2020) tutkimuksen tuloksia kognitiivisten kykyjen yhteydestä lukemisen jalaskemisen sujuvuuden yhteisvaihteluun ja lukemisen ja laskemisen sujuvuuteen liittyviin taitoihin, kuten nopeaan nimeämiseen, äännetietoisuuteen ja numeroiden vertailuun. Tutkimus on osa pitkittäistutkimusta, johon osallistui 200 lasta. Lasten lukemisen ja laskemisen sujuvuutta, niihin liittyviä taitoja ja kognitiivisia kykyjä arvioitiin 1. ja 2. kouluvuoden aikana.Parhaiten lukemisen ja laskemisen yhteisvaihtelua selitti sarjallisen mieleen palautuksen sujuvuus, joka koostui tutkimuksessa nopeasta nimeämisestä ja nopeasta lukujonojen luettelemisesta. Sarjallisen mieleen palautuksen sujuvuus selitti 34 % yhteisvaihtelusta, ja sen vaikutusta yhteisvaihteluun välitti kognitiivisista kyvyistä voimakkaimmin työmuisti. Lukemisen ja laskemisen yhteisvaihtelu selittyi lähes täysin, kun huomioitiin sarjallisen mieleen palautuksen sujuvuus, äännetietoisuus, numeroiden vertailu ja prosessointinopeus. Prosessointinopeus oli kognitiivisista kyvyistä ainoa, joka selitti yhteisvaihtelua suoraan. Muut kognitiiviset kyvyt selittivät yhteisvaihtelua vaikuttamalla lukemisen ja laskemisen taustataitoihin.

Nopeaa nimeämistä ja lukujonojen luettelemista olisi helppoa laajasti arvioida jo päiväkoti-ikäisillä lapsilla, mitä voisi tulevaisuudessa hyödyntää lukemisen ja laskemisen taitojen vaikeuksien varhaisessa tunnistamisessa. Lisäksi työmuisti oli merkittävä tekijä lukemisen ja laskemisen sujuvuuden yhteisvaihtelun taustalla, joten myös sen varhainen seuraaminen olisi hyödyllistä. Sarjalliseen prosessointiin kohdistuvia interventioita olisi tärkeää jatkossa kehittää ja selvittää niiden vaikuttavuutta.

Julkaistu

Toimitukselta

Tervetuloa uudet ja vanhat lukijat tilaamaan uudistunut NMI-Bulletin e-lehti! Huomaathan, että myös nykyisen paperisen lehden tilaajien on tehtävä uusi tilaus lehden muuttuessa ainoastaan e-lehdeksi vuoden 2025 alusta lähtien.

Tee tilaus osoitteessa https://koju.nmi.fi/ebulletin

Muutoksen myötä lehti ilmestyy jatkossa kolme kertaa vuodessa.Uusina ominaisuuksina lehteemme tulee yhdelle lukijalle suuntautuvan tilauksen lisäksi toimipaikkakohtainen työyhteisötilaus sekä tilausmahdollisuus kirjastoille, yliopistoille ja ammattikorkeakouluille sekä muille vastaaville, joissa on laajempi lukijakunta.

Lisäksi kirjoittajille avataan nopeampi maksullinen mahdollisuus saada artikkelit avoimesti julkaistuksi (open access) ilman kahden vuoden viivettä lukuoikeuksien avautumisessa. Tällä uudistuksella haluamme parantaa tutkimuksen ja tieteellisen tiedon näkyvyyttä ja saatavuutta. Julkaisemme tarkempaa tietoa uudistuksista lehden verkkosivuilla ja tilaajille sähköpostitse.

Daria Khanolainen tarkasteli väitöstutkimuksessaan, miten perheeseen liittyvät tekijät ennustavat lasten lukemisen ja matematiikan taitojen kehittymistä. Tulosten perusteella perheen merkitys oppimisessa näkyy monin eri tavoin. Khanolaisen mukaan aikuisen tuki antaa lapselle viestin, että edistymisen tavoittelu on kannattavaa.

Tutkimustieto viittaa siihen, että tietyt kognitiiviset kyvyt lukemisen taustalla ovat yhteydessä myös laskemiseen ja päinvastoin. Pajunen ja hänen kollegansa esittelevät artikkelissaan tutkimuksensa tuloksia kognitiivisten kykyjen yhteydestä lukemisen ja laskemisen sujuvuuden yhteisvaihteluun sekä lukemisen ja laskemisen sujuvuuteen liittyviin taitoihin.

Peltomäen ja muiden tutkimuksessa havaittiin, että valokuvausta ja haastattelua hyödyntävä Photovoice, oppilaiden puolistrukturoidut yksilöhaastattelut ja puolestavastaajien haastattelut voivat olla hyödyllisiä tiedonkeruumenetelmiä selvitettäessä vaikeimmin kehitysvammaisten lasten toiveita heitä koskevassa päätöksenteossa.

Sinkonen ja kumppanit tutkivat lukion aloitteiden opiskelijoiden keskuudessa koulu-uupumuksen yhteyksiä käyttäytymisen ja tunteiden vahvuuksiin. He havaitsivat että uupuneemmät opiskelijat tunnistivat itsessään vähemmän vahvuuksia. Tutkijoiden mukaan koulu-uupumuksen ehkäisemiseksi olisi tärkeää vahvistaa opiskelijoiden kykyä tunnistaa omia vahvuuksiaan.

Toimituskunta