Bulletin 2/2023
Haavoittuvuus varhaisnuoruudessa: Miten tuki saadaan vastaamaan tuen tarpeita perhe- ja koulukonteksteissa?
Anne-Elina Salo
KM Anne-Elina Salon kasvatustieteiden väitöskirja “The dynamic layers of socially embedded vulnerability in preadolescence: How can support meet needs in family and school contexts?” tarkastettiin 13.1.2023 Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori Joana Cadima Porton yliopistosta ja kustoksena professori emerita Marja Vauras Turun yliopistosta.
Leikin ja vuorovaikutuksen muotoja lapsilla, joilla on autismikirjo – tapaustutkimus
Piret Vermilä
Piret Vermilän erityispedagogiikan väitöskirja ”Leikin ja vuorovaikutuksen muotoja lapsilla, joilla on autismikirjo -tapaustutkimus” tarkastettiin Helsingin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa 3.3.2023. Vastaväittäjänä toimi dosentti Soile Loukusa Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Elina Kontu Helsingin ja Tampereen yliopistosta.
Sidosryhmien näkemyksiä autismikirjoa koskevasta terminologiasta Suomessa
Katja Dindar, Anni Kilpiä, Anniina Kämäräinen, Kaisa Pihlainen, Heta-Kaarina Pukki ja Eija Kärnä
Kansainvälisten tutkimusten mukaan ammattihenkilöiden käyttämä autismikirjoa koskeva terminologia poikkeaa autismikirjon henkilöiden suosimasta terminologiasta. Tässä tutkimuksessa selvitettiin sidosryhmien näkemyksiä terminologiasta Suomessa, mitä ei aiemmin ole tehty. Sidosryhmillä tarkoitetaan autismikirjon henkilöitä sekä henkilöryhmiä, jotka ovat autismikirjon kanssa läheisesti tekemisissä. Tutkimus tehtiin verkkokyselynä. Vastaajista (n = 185) 39 % ilmoitti ensisijaiseksi sidosryhmäkseen autismikirjon henkilön läheiset, 35 % autismikirjon henkilöt ja 26 % autismikirjon parissa työskentelevät ammattihenkilöt. Tutkimuksessa selvitettiin termien suosiota ja epäsuosiota sekä vastaajien perusteluita näille. Lisäksi tutkittiin sidosryhmien välisiä eroja. Analyysissä hyödynnettiin tilastollisia menetelmiä ja laadullista sisällönanalyysiä. Enemmistö vastaajista suosi termejä autismikirjo ja autismikirjon henkilö. Erityisesti autismikirjon henkilöt suosivat ”identiteetti ensin” -termejä. Tämän tutkimuksen sidosryhmien suosimissa termeissä onkin samankaltaisia eroja kuin aiempien tutkimusten englanninkielisten sidosryhmien välillä. Käytettävien termien toivottuina ominaisuuksina pidettiin kuvaavuutta, kunnioittavuutta, käytännöllisyyttä, ajantasaisuutta sekä sopivuutta käyttökontekstiin. Autismikirjon henkilöihin viitattaessa suosituimmat henkilömääreet olivat henkilö ja jokin olennainen ominaisuus tai rooli (esim. nuori, oppilas tai työntekijä). On tärkeää, että ammattihenkilöt, esimerkiksi opettajat, tietävät, millaista terminologiaa autismikirjon henkilöt suosivat, jotta kohtaamiset erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ovat mahdollisimman myönteisiä. Autismikirjoon hyväksyvästi suhtautuva terminologia voi olla myös tärkeä tekijä autismikirjon lapsen tai nuoren rakentaessa identiteettiään. Suhteellisen pienen ja valikoituneen vastaajajoukon vuoksi tämän ensimmäisen suomalaisen terminologiakartoituksen tuloksia voidaan pitää suuntaa-antavina, mutta hyvänä pohjana laajemmille tutkimuksille aiheesta.
Suomen kielen luetun ymmärtämisen merkitys englannin kielen lukutaidossa
Sanni Mäntyoja, Janne Lepola ja Juli-Anna Aerila
Tässä tutkimuksessa analysoitiin lukemisen yksinkertaista mallia englannin kielessä sekä suomen kielen luetun ymmärtämisen merkitystä englannin kielen lukutaidossa. Tutkimuksessa testattiin (N = 41) viides- ja kuudesluokkalaisten suomen kielen (äidinkieli) luetun ymmärtämistä ja englannin kielen (vieras kieli) lukutaitoa eli luetun ja kuullun ymmärtämistä sekä dekoodausta. Lisäksi lukemisprofiilien avulla selvitettiin, missä määrin suomen kielen luetun ymmärtämisen vaikeudet ilmenivät oppilaiden englannin kielen lukutaidossa. Tulokset tukevat lukemisen yksinkertaista mallia, sillä kuullun ymmärtäminen ja sanojen lukeminen englannin kielessä selittivät suoriutumista englannin kielen luetun ymmärtämisessä. Tulokset osoittivat, että menestyminen englannin kielen testeissä oli sitä korkeampi, mitä parempi suomen kielen luetun ymmärtämisen taso oli. Polkumallinnus osoitti, että suomen kielen luetun ymmärtämisen yhteys englannin luetun ymmärtämiseen välittyi englannin kuullun ymmärtämisen ja dekoodauksen kautta. Tulos tuo uutta tietoa ortografialtaan läpinäkyvän suomen kielen ja läpinäkymättömän englannin kielen lukutaidon välisistä yhteyksistä.
Nuorten konsolipelaamisen yhteydet unen riittävyyteen ja koulumenestykseen
Maija-Leena Hytönen, Linnea Matsi, Mari Tunkkari, Raija Hämäläinen ja Noona Kiuru
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nuorten konsolipelaamisen yhteyksiä unen riittävyyteen ja koulumenestykseen. Lisäksi tarkastelimme sukupuolten välisiä eroja näissä yhteyksissä. Tutkimusaineisto kerättiin vuosina 2015-2018 nuorten ollessa kuudennella, seitsemännellä ja yhdeksännellä luokalla, ja tutkimukseen osallistui 861 nuorta. Tulokset osoittivat, että suurin osa tutkimukseen osallistuneista nuorista pelasi konsolipelejä kohtuullisesti eli alle kaksi tuntia päivässä tai ei pelannut niitä ollenkaan. Lähes 10 % nuorista (3 % tytöistä ja 17 % pojista) kuitenkin pelasi päivittäin yli kaksi tuntia. Runsas konsolipelaaminen oli yhteydessä poikien kokeman unen riittävyyden heikkenemiseen seitsemänneltä luokalta yhdeksännelle luokalle sekä tyttöjen heikompaan unen riittävyyteen jokaisella luokka-asteella. Runsas konsolipelaamisen määrä saattaa osaltaan selittää poikien heikompaa koulumenestystä verrattuna tyttöihin. Sen sijaan koettu unen riittävyys ei välittänyt konsolipelaamisen ja koulumenestyksen välisiä yhteyksiä kummankaan sukupuolen kohdalla. Erityisesti yli kaksi tuntia päivässä pelaavat nuoret saattavat tarvita huoltajiensa apua pelaamismäärän säätelyssä.