Bulletin 1/2023
Vertaisryhmämentorointi uusien opettajien tukena
Matti Pennanen
KM Matti Pennasen kasvatustieteen väitöskirja ”Practice Architectures of Peer-Group Mentoring in New Teachers’ Professional Development” tarkastettiin 14.1.2023 Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimi professori Laura Hirsto Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Hannu L. T. Heikkinen Koulutuksen tutkimuslaitoksesta (KTL).
Oivalluksia luku- ja kirjoitustaitojen kehittämiseen muuttuvissa lukuympäristöissä
Merja Kuosmanen, Auli Lehtinen, Sanna Luokomaa, Elina Mäkinen, Tiina Siiskonen, Sirpa Eskelä-Haapanen ja Marja-Kristiina Lerkkanen
Oman osaamisen vahvistaminen ja hyvien käytänteiden ja kokemusten jakaminen vertaisten kanssa antaa parhaimmillaan uutta intoa ja edistää työhyvinvointia. LUKILOKI-koulutus toi vuosina 2018–2022 yhteen suuren joukon kasvatusalan ammattilaisia, joille luku- ja kirjoitustaitojen oppiminen ja opettaminen on merkityksellinen osa työtä. Tässä artikkelissa kuvataan koulutushankkeen antia, jota on nyt koottu kaikille avoimelle LUKILOKI – Oivalluksia luku- ja kirjoitustaitojen opettamiseen ja tukemiseen -verkkosivulle tukemaan ymmärrystä luku- ja kirjoitustaitojen kehityksestä, oppimisen tuesta, kielitietoisesta opetuksesta ja monilukutaidosta. Pitkäjänteinen työ näiden asioiden parissa edellyttää jatkuvaa oppimista, jotta kasvatusala pysyy mukana tekstiympäristöjen muutoksessa.
Tutustu LUKILOKI – Oivalluksia luku- ja kirjoitustaitojen opettamiseen ja tukemiseen -sivustoon https://oph.fi/lukiloki
Vaativa erityinen tuki. Kuinka vaativan erityisen tuen teemoja käsitelleisiin täydennyskoulutuksiin osallistuneet opettajat ymmärsivät käsitteen ja mitä ajatuksia heillä oli sen sisällöstä ja merkityksestä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä?
Merja Mannerkoski, Kwok Ng, Mirva Poikola ja Eija Kärnä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan opettajien käsityksiä vaativan erityisen tuen käsitteestä. Käsitettä ei löydy perusopetuksen lainsäädännöstä, mutta se on vähitellen vakiintunut käyttöön myös perusopetuksessa. Aiemmissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa on ajateltu, että vaativaa ja moniammatillista erityistä tukea oppimiseensa ja kuntoutumiseensa tarvitsevat lapset ja nuoret, joilla on vakavia psyykkisiä pulmia, moni- tai vaikeavammaisuutta, kehitysvammaisuutta tai autismin kirjoa. Lisäksi ryhmään saattaa kuulua kotiopetuksessa olevia lapsia.Kansallisen vaativan erityisen tuen VIP-verkoston toiminnassa (2018–2022) vaativan erityisen tuen tarpeisiin on liitetty myös kouluakäymättömyys. Vaativan erityisen tuen kehittämisryhmän (2015–2017) loppuraportin kehittämisehdotuksissa nostettiin esiin opettajankoulutuksen ja opettajien täydennyskoulutuksen kehittämistarpeet myös vaativan erityisen tuen opintosisältöjen osalta. Tutkimusperustaisessa vaativan erityisen tuen (TUVET) kehittämishankkeessa (2018–2020) järjestettiin tähän tarpeeseen vastaten kaikille avoimia täydennyskoulutuksia neljästä vaativaan erityiseen tukeen liittyvästä teemasta, ja koulutusten toteutumista ja tuloksia arvioitiin kolmivaiheisessa kyselytutkimuksessa. Tämän osatutkimuksen aineisto koostuu opettajavastaajien alkukyselyvastauksista (N = 431). Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Tutkimustulosten mukaan kasvatusalan ammattilaisilla ei ole annetuista määritelmistä huolimatta yhteistä näkemystä vaativan erityisen tuen käsitteestä ja sisällöstä. Opettajat määrittelivät sitä eri tavoin, ja määritelmistä oli tunnistettavissa erilaisia lapseen, tuen toteutukseen ja tuen keskeisiin elementteihin liittyviä painotuksia. Tutkimuksen tulosten mukaan käsitettä on tarpeen tarkistaa siten, että se korostaisi tarvittavien palvelujen ja tukitoimien määrää, intensiteettiä ja yksilöllisyyttä sekä monialaisen yhteistyön tarvetta ja merkitystä.
Motivationaaliset ulottuvuudet tutkivassa nettilukemisessa
Laura Kanniainen, Carita Kiili, Asko Tolvanen, Jukka Utriainen ja Paavo H.T. Leppänen
Tutkimuksessa tarkasteltiin kuudesluokkalaisten nettilukemisen motivationaalisia ulottuvuuksia ja niiden yhteyttä tutkivan nettilukemisen tehtävässä menestymiseen. Tutkimukseen osallistui 426 kuudesluokkalaista oppilasta. Nettilukemisen motivationaalisia ulottuvuuksia mitattiin Yhdysvalloissa validoidulla mittarilla. Tutkivan nettilukemisen taitoja arvioitiin verkkopohjaisella tehtävällä, jossa oppilaat tutkivat energiajuomien terveysvaikutuksia. Tehtävä mittasi oppilaiden tiedonhakutaitoja, arviointitaitoja, taitoa laatia synteesi usean nettitekstin pohjalta sekä taitoja muodostaa ja kommunikoida perusteltu kanta tutkimastaan asiasta. Konfirmatorisessa faktorianalyysissä havaittiin neljä nettilukemisen motivationaalista ulottuvuutta: kiinnostus nettilukemiseen, nettilukemisen arvostaminen, minäpystyvyys nettilukemisessa ja nettilukutaitojen kehittämiseen liittyvät uskomukset. Tilastollinen mallinnus osoitti, että nämä neljä ulottuvuutta selittivät yhteensä 24 prosenttia oppilaiden suoriutumisesta tutkivaa nettilukutaitoa mittaavassa tehtävässä. Minäpystyvyydellä oli voimakkain yhteys tutkivan nettilukemisen tehtävässä menestymiseen. Tutkimus osoittaa, että oppilaiden nettilukutaitojen kehittymistä voidaan edistää taitojen opettamisen lisäksi myös tukemalla oppilaiden motivaatiota nettilukemiseen.
Lukutaidon yhteys suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2) -oppimäärän valitsemiseen toisella ja seitsemännellä luokalla
Lauri Ståhlberg, Lotta Uusitalo ja Risto Hotulainen
Tutkimme suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2) -oppimäärää opiskelevien lukutaitoa ja S2-oppimäärän valitsemisen perusteita. Tarkastelimme, kuinka suuri osuus S2-oppimäärää opiskelevista toisen ja seitsemännen luokan oppilaista luki tasolla, joka voidaan katsoa riittäväksi suomen kieli ja kirjallisuus (S1) -oppimäärän mukaiseen opiskeluun. Tutkimme lisäksi, miten tarkasti toisluokkalaisten lukutaidon vahvistamiseen suunnattu tuki kohdentui tukea tarvitseville ja millainen oli heidän lukutaitonsa. Vertasimme S1-oppimäärää (2. luokalla 4 146 oppilasta ja 7. luokalla 1 531 oppilasta) ja S2-oppimäärää (2. luokalla 1 412 oppilasta ja 7. luokalla 439 oppilasta) opiskelevien teknistä lukutaitoa ja tekstinymmärtämistä. Arviointi toteutettiin digitaalisella Lukuseulalla vuonna 2021. Tulokset osoittivat, että S1-oppimäärää opiskelevien lukutaito oli tilastollisesti merkitsevästi korkeammalla tasolla kuin S2-oppimäärää opiskelevien. Kuitenkin noin viidesosa (n = 362) S2-oppimäärää opiskelevista luki teknisesti ja ymmärsi suomenkielisiä tekstejä tasolla, joka riittäisi todennäköisesti S1-oppimäärän mukaiseen opiskeluun. Tutkimuksesta ilmeni myös, että lukutaidon vahvistamiseen suunnattua tukea annettiin toisella luokalla merkitsevästi enemmän S2- kuin S1-oppimäärää opiskeleville. Lisäksi lukemisen tuki näyttäisi kohdistuvan osittain oppilaille, jotka eivät tarvitse sitä, eivätkä kaikki tarvitsevat saa tukea.