NMI Bulletin 2/2020 – Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti

26.9.202226.9.2022

Bulletin 2-2022

1.3.202126.9.2022

Varhaiset kielelliset taidot ja suvussa kulkeva lukivaikeus lukutaidon ennustamisessa: seurantatutkimus 2-vuotiaasta 15-vuotiaaksi

Tässä artikkelissa esittelemme keskeiset havainnot kahdesta tutkimuksesta (Eklund, Torppa, Sulkunen, Niemi & Ahonen, 2018 ja Psyridou, Eklund, Poikkeus & Torppa, 2018), joissa selvitimme, kuinka ennen kouluikää arvioidut kielelliset taidot, teknisen lukutaidon keskeiset ennustajat (äännetietoisuus, nopean sarjallisen nimeämisen taito ja kirjaintuntemus) sekä suvussa kulkeva lukivaikeus ennustavat kouluiän lukusujuvuutta ja luetun ymmärtämistä. Tutkimuksissa seurattiin kahtasataa suomenkielistä lasta 2-vuotiaasta 15 vuoden ikään. Noin puolella seurattavista oli kohonnut lukivaikeusriski, koska heidän suvussaan (ainakin toisella vanhemmalla ja yhdellä lähisukulaisella) oli lukivaikeutta. Tulokset osoittivat, että varhaiset kielelliset taidot selittivät 52 prosenttia luetun ymmärtämisen (PISA-tehtävät) vaihtelusta 15 vuoden iässä; muut alle kouluikäisten kognitiiviset taidot selittivät siitä 8 prosenttia. Varhaisten taitojen selitysosuus oli korkeampi lapsilla, joilla oli suvussa kulkeva lukivaikeusriski (68 %), kuin verrokkiryhmään kuuluvilla lapsilla (44 %). Lapset, joilla oli lukivaikeusriskin lisäksi heikot kielellisen ymmärtämisen ja tuottamisen taidot kaksivuotiaana, menestyivät heikoimmin luetun ymmärtämisen tehtävissä 15-vuotiaina. Hidas puheen (sanavaraston) kehitys ei yksinään ennakoinut heikkoa suoriutumista lukemisen tehtävissä. Tulosten perusteella on syytä kiinnittää huomiota lapsen kielelliseen kehitykseen ja tarjota tukea jo varhain erityisesti silloin, jos suvussa on lukivaikeutta ja varhaiseen kielelliseen kehitykseen liittyy myöhäisen puheen alkamisen lisäksi kielen ymmärtämisen vaikeutta.

Asiasanat: kielelliset taidot, lukutaidon ennustajat, lukusujuvuus, luetun ymmärtäminen, pitkittäistutkimus

Tutkittu juttu

Lue artikkeli pdf-muodossa

1.3.202126.9.2022

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden käsitykset ja kokemukset oppimista ja koulunkäyntiä tukevista tekijöistä

Hanna-Maija Sinkkonen, Minna Närhi, Minna Kyttälä

Artikkeli käsittelee maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kokemuksia ja käsityksiä oppimisen tuesta suomalaisessa perusopetuksessa. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä perusopetuksessa on kasvanut jatkuvasti. Aiemmat suomalaiset koulututkimukset ovat osoittaneet, että maahanmuuttajataustaisen oppilaan koulumenestykseen ja koulusopeutumiseen vaikuttavat keskeisesti mm. kielitaito ja ystävyyssuhteet valtaväestön kanssa. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden omiin, koulunkäynnin tukeen liittyviin kokemuksiin perustuvia tutkimuksia on kuitenkin vähemmän. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kokemuksia ja käsityksiä heille suunnatusta oppimisen tuesta suomalaisessa perusopetuksessa. Tutkimusta varten haastateltiin seitsemää oppilasta, jotka olivat tulleet Suomeen vuosina 2012–2014. Tulokset osoittavat, että nuorten kokemukset saamastaan tuesta olivat myönteisiä. Varsinkin tukiopetus ja avustavan henkilökunnan antama tuki koettiin hyödyllisiksi. Tässä tutkimuksessa maahanmuuttajaoppilaan tukemiseen käytetyt opetusmenetelmät vaikuttivat kuitenkin olevan varsin suppeita ja yksilökeskeisiä.

Millaisia kokemuksia maahanmuuttajataustaisilla oppilailla oli saamastaan oppimisen tuesta vuonna 2017?

Asiasanat: maahanmuuttajaoppilas, oppimisen tuki, perusopetus

Tutkimukset

Lue artikkeli pdf-muodossa

1.3.202126.9.2022

Lukusujuvuus ja kirjoittaminen kohonneen lukivaikeusriskin oppilailla 1. ja 2. luokilla kaksoisvaikeushypoteesin näkökulmasta

Juuso Harju, Miia Ronimus

Kaksoisvaikeushypoteesin (double-deficit hypothesis, Wolf & Bowers, 1999) mukaan kaksi vahvinta luku- ja kirjoitustaidon varhaista ennakoivaa taitoa – fonologinen tietoisuus ja nopea nimeäminen – ovat toisistaan osittain erillisiä taitoja ja ennakoivat lukivaikeuksia eri tavoin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartuttaa tietoa kaksoisvaikeushypoteesin sopivuudesta lukivaikeuksien selittämiseen pitkittäistutkimuksen avulla. Tutkimuksessa tarkasteltiin lukusujuvuutta ja kirjoittamista ensimmäisen ja toisen luokan keväinä sekä taitojen kehittymistä tällä aikavälillä kaksoisvaikeushypoteesin näkökulmasta. Fonologista tietoisuutta ja nopeaa nimeämistä arvioitiin 1. luokan talvella. Tutkittavat (N = 284) olivat oppilaita, joilla oli kohonnut riski lukivaikeuksien kehittymiselle. Tutkimus toteutettiin osana DysGeBra-hanketta.

Tutkimusaineistosta tunnistettiin neljä kaksoisvaikeushypoteesin mukaista ryhmää: fonologisen tietoisuuden vaikeus (FON, n = 54), nopean nimeämisen vaikeus (NIM, n = 53), kaksoisvaikeus (KV, n = 31) ja ei vaikeuksia kummassakaan (EV, n = 146). Tutkimustulokset tukivat pääosin kaksoisvaikeushypoteesia. Fonologinen tietoisuus ja nopea nimeäminen olivat erillisiä taitoja ja ennakoivat lukivaikeuksia osittain eri tavoin. Kaksoisvaikeusryhmällä oli molemmilla luokilla suurimmat vaikeudet lukusujuvuudessa ja oikeinkirjoittamisessa. Yhden vaikeuden ryhmät eivät eronneet toisistaan lukusujuvuudessa, mutta 1. luokan oikeinkirjoittamisessa FON-ryhmä suoriutui NIM-ryhmää heikommin. Alaryhmät kehittyivät seuranta-aikana osittain eri tavoin lukusujuvuudessa ja kirjoittamisessa. Tutkimustulosten mukaan kaksoisvaikeushypoteesin avulla pystytään ennakoimaan lukivaikeuksien kehittymistä. Erityisen tärkeää olisi tunnistaa kaksoisvaikeudesta kärsivät lapset varhain, jotta he saavat tarvitsemaansa tukea heti koulunkäynnin alkuvaiheessa.

Asiasanat: lukivaikeus, kaksoisvaikeushypoteesi, fonologinen tietoisuus, nopea nimeäminen

Tutkimukset

Lue artikkeli pdf-muodossa

1.3.202126.9.2022

Luku- ja laskutaidon kehityksen päällekkäisyys alakoulusta yläkouluun ja taustalla vaikuttavat kognitiiviset mekanismit

YTM Heidi Korpipään psykologian väitöskirja ”Overlap between reading and arithmetic skills from primary to lower secondary school and underlying cognitive mechanisms” tarkastet- tiin Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 24.1.2020. Vasta- väittäjänä toimi professori Erno Lehtinen Turun yliopistosta ja kustoksena professori Kaisa Aunola Jyväskylän yliopistosta.

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä luku- ja laskutaidon kehityksen keskinäisestä yhteydestä alakoulusta yläkouluun sekä tämän yhteyden taustalla vaikuttavista tiedonkäsittelymekanismeista. Tutkimus tuo tietoa siitä, missä määrin luku- ja laskutaito jakavat saman taitotason eli päällekkäistyvät kehityksen eri vaiheissa ja missä määrin erilaiset luku- ja laskutaidon alkuvalmiudet sekä yleisemmät tiedonkäsittelytaidot tätä päällekkäisyyttä ennustavat. Tulokset antavat lisätietoa samanaikaisten luku- ja laskutaidon vaikeuksien syistä ja keinoista tukea molempien taitojen kehitystä läpi kouluvuosien.

Asiasanat: lukutaito, laskutaito, kehitys, päällekkäisyys, esikoulu, alakoulu, yläkoulu

Lectio praecursoria

Lue artikkeli pdf-muodossa

1.3.202126.9.2022

Itsesäätely ja toiminnanohjaus oppimistilanteissa: itsesäätelyn minäpystyvyys ja taitojen kehittäminen alakoululaisilla

Mika Paanasen psykologian väitöskirja ”Mastering learning situations: Self-regulation, executive functions and self-regulatory efficacy among elementary school pupils” tarkastettiin Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 16. marraskuuta 2019. Vastaväittäjänä toimi professori Alexander Minnaert (University of Groningen, NL) ja kustoksena dosentti Tuija Aro (Jyväskylän yliopisto).

Viime vuosina kouluihin on istutettu voimallisesti ajatusta siitä, että koulun tehtävä on ohjata oppilaita itseohjautuvuuteen ja vastuun ottamiseen oppimisesta. Itseohjautuvuuden tulee olla yksi kasvatuksen keskeisistä tavoitteista. Ja kuten Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus, 2014, 14–17) mainitaan, perusopetuksen tärkeä tavoite on luoda pohja sivistykselle ja ”sivistykseen kuuluu myös pyrkimys itsesäätelyyn ja vastuunottoon omasta kehittymisestä ja hyvinvoinnista”. Lisäksi ”oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii toimimaan yhä itseohjautuvammin”.

Asiasanat: itsesäätely, toiminnanohjaus, minäpystyvyys, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Lectio praecursoria

Lue artikkeli pdf-muodossa

27.4.202027.4.2020

YHTEISPELI – tunne- ja vuorovaikutustaidoilla kohti hyvinvointia

Henna Näyhä

Tässä artikkelissa käsitellään suomalaisiin kouluihin kehitettyä Yhteispeli-menetelmää, jonka tarkoituksena on tukea lasten sosioemotionaalisia taitoja, ennaltaehkäistä koulunkäyntiä kuormittavia ongelmia ja lisätä kouluyhteisön hyvinvointia (Kampman, Solantaus, Anttila, Ojala & Santalahti, 2015). Yhteispeli perustuu hankkeeseen, joka on toteutettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Ylöjärven kaupungin sekä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) yhteistyönä. Opetushallituksen rahoittamana Yhteispeli-menetelmää on levitetty koulutushankkeissa, joissa Niilo Mäki Instituutti on organisoinut Yhteispeli-koulutuksia.

Lataa pdf