Kategoria: NMI Bulletin 1/2015

Abstrakti:

Tulevaisuuden yhteiskunnan ja koulun haasteet vaativat opettajalta sekä opettajankoulutukselta jatkuvaa kehittymistä ja uudistumista. Myös Jyväskylän opettajankoulutuslaitos on kokenut muutoksia viime vuosina. Tavoitteena on kehittää ns. ilmiöpohjaisen opetussuunnitelman avulla uudenlaisia opettajia, jotka pystyvät entistä paremmin vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Tulevaisuuden yhteiskunnan ja koulun tarpeet näkyvät myös kasvatustieteellisen tutkimuksen kentällä ja siinä, millaisia tutkimuksia tuetaan. Tällä hetkellä kasvatustieteellisessä tutkimuksessa ovat esillä esimerkiksi motivaatio-ongelmat, sitoutumattomuus kouluun sekä tietotekniset sovellukset ja niiden mahdollisuudet opetuksessa ja oppimisen välineenä.

Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Marja-Kristiina Lerkkanen kertoo opettajankoulutuksen muutoksista ja ajankohtaisista kasvatustieteellisistä tutkimuksista.

Lataa pdf

Anna Slunga

Abstrakti:

Tänä vuonna 17. valtakunnalliset oppimistutkijoiden päivät järjestettiin Vaasassa Åbo Akademin tiloissa. Osallistujia päivillä oli lähemmäs 60. Päivien vieraat toivotettiin tervetulleiksi Åbo Akademin opiskelijoiden kuoroesityksellä, yhteistyöjärjestäjien puheenvuoroilla sekä päivien suojelijan sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon terveisillä. Paula Risikon pääsanomaksi nousi hänen huolensa nykynuorten ja lasten syrjäytymisestä sekä se, kuinka tärkeä osa tutkimustyöllä on tämän ennaltaehkäisyssä.

Päiviä olivat järjestämässä yhteistyössä Åbo Akademin kanssa erityisryhmien tietotekniikkakeskus Datero, Pohjanmaan lukiyhdistys Lossi sekä Vaasan yliopisto. Oppimistutkijoiden päivien yhteydessä juhlittiin myös Lossin 10-vuotispäivää sekä Åbo Akademin erityispedagogiikan laitoksen 25-vuotispäivää. Norsma-Fi eli Suomen matematiikan oppimisvaikeuksien tutkijoiden kokous pidettiin myös päivien aikana. Vaasan kaupungin vastaanottotilaisuus oli Kuntsin modernin taiteen museossa, jossa isäntänä toimi sivistystoimen toimialajohtaja Christina Knookala.

Tämän vuoden oppimistutkijoiden päivien teema oli ”Tiellä tasa-arvoiseen oppimiseen”, millä viitataan erilaisten oppijoiden huomioimiseen opetuksessa ja heidän oppimisensa tukemiseen. Tutkimusten ja luentojen osalta päivien keskeisiksi aiheiksi nousivat lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet, matemaattiset oppimisvaikeudet, onnellisuus ja elämäntyytyväisyys, ongelmanratkaisutaidot, nuorten opiskelu ja työelämä sekä tukivälineet lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksiin. Näkyvimpinä aiheina päivillä olivat lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet sekä matemaattiset oppimisvaikeudet. Näistä aiheista olivat myös päivien keynote-luennot.

 

Lataa pdf

Vuonna 2015 tulee kuluneeksi 25 vuotta Niilo Mäki Instituutin perustamisesta, ja juhlavuoden kunniaksi Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti – NMI-Bulletin on uudistunut. Lehden erityisala eli oppiminen ja oppimisvaikeudet on näkyvästi esillä jo kannessa. Ulkoasu on uudistunut: kirjasin on vaihtunut ja lehti painetaan ensimmäistä kertaa värillisenä. Myös lehden nettisivut on ajanmukaistettu (bulletin.nmi.fi) erityismainintana arkisto, josta on nyt aiempaa helpompi etsiä vanhoja numeroita.

Lehdessä esitellään uusi Kongressikertomukset-kirjoitustyyppi, jossa lukijoille kerrotaan oppimiseen ja oppimisvaikeuksiin liittyvien kongressien ajankohtaisista tuulista. Tässä numerossa Anna Slunga kertoo vuoden 2014 oppimistutkijoiden päivistä.

Vuoden 2015 ensimmäinen lehti tarjoaa myös muita mielenkiintoisia aiheita. Najat Ouakrim-Soivio on tutkinut väitöskirjatyössään, miten luotettavasti opettajien antamat päättöarvosanat kuvaavat yhteiskuntaopin ja historian oppiaineissa oppilaiden todellista osaamista. Tutkimuksen mukaan Opetushallituksen teettämässä seuranta-arvioinnissa osoitetun osaamisen ja koulujen antamien arvosanojen välillä on systemaattisia eroja. Kirjoittaja pohtiikin, että yhdenmukaisen arvioinnin varmistamiseksi opetussuunnitelman perusteiden olisi tarjottava opettajille aiempaa enemmän tukea arviointityöhön.

Emilia Solares, Sami Määttä ja Noona Kiuru ovat selvittäneet kaveripiirin merkitystä ammattikoululaisten koulumotivaatiossa. Koulumotivaatio oli samankaltainen etenkin sellaisissa kaveriryhmissä, joihin kuuluvat nuoret olivat motivoituneita tai jotka välttelivät tehtäviä. Nuoret myös solmivat uusia kaverisuhteita suoritusstrategioiltaan samankaltaisten kanssa. Olisikin hyvä pohtia, voitaisiinko koulutehtäviin välttelevästi suhtautuvia kaveriryhmiä kartoittaa ja pyrkiä kohdentamaan heihin ryhmäkohtaista tukea.

Sari Manninen on selvitellyt laadullisessa tutkimuksessaan kasvattajien käsityksiä erityistä tukea tarvitsevien lasten osallisuuden haasteista koulussa. Tulosten mukaan osallistumisen esteitä ovat mm. kiusaaminen ja väheksyntä, henkilöstön niukat resurssit, tiedon kulun puutteet ja se, etteivät koulun arvot aina toteudu käytännössä. Lisäksi haasteiksi mainittiin erityislasten vähäiset mahdollisuudet vuorovaikutukseen muiden lasten kanssa. Kirjoittajan mukaan tulokset haastavat kasvattajat rakentamaan yhdenvertaista koulukulttuuria ja arvopohjaa, jossa kaikkien lasten oikeus sosiaaliseen osallisuuteen, turvalliseen oppimisympäristöön ja hyvinvointiin toteutuu.

Lopuksi Anna Slunga haastattelee kasvatustieteiden uutta professoria Marja-Kristiina Lerkkasta opettajankoulutuksen muutoksista ja ajankohtaisista kasvatustieteellisistä tutkimuksista. Tällä hetkellä tutkimuksessa ovat esillä esimerkiksi motivaatio-ongelmat, sitoutumattomuus koulunkäyntiin sekä tietotekniset sovellukset ja niiden käyttö opetuksessa.

 

Lataa pdf