Tuettua verkko-opetusta koulunkäynnin erityistilanteisiin

Tiina Pillbacka-Rönkä, Johanna Sergejeff

Perusopetuksen aikana suurin osa oppilaiden poissaoloista on luvallisia. Vaikka koulupoissaolojen yleisyyttä ja syitä ei ole kansallisesti kartoitettu, vaikuttavat koulunkäyntiin liittyvät ongelmat kuitenkin lisääntyneen viime vuosina (Pelkonen, 2013). Viimeisimmässä kouluterveyskyselyssä kahdeksas-­ ja yhdeksäsluokkalaisista vajaalla neljällä prosentilla oli viikoittaisia luvattomia poissaoloja (Halme, Hedman, Ikonen & Rajala, 2018). Keväällä 2017 Etelä-­ ja Pohjois­-Savon alueella tehdyssä kartoituksessa rehtorit ja erityisopettajat kertoivat 175 perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaan tarvitsevan poissaolojen takia erilaisia räätälöityjä opetusratkaisuja, joilla pyritään varmistamaan päättötodistuksen saaminen. Kun määrä suhteutetaan valtakunnalliseen samojen ikäluokkien oppilasmäärään, puhutaan noin 2 600 oppilaan joukosta vuosittain (Sergejeff, 2017).

Lisääntyneet poissaolot ovat hälytysmerkki, johon tulee reagoida nopeasti. Puuttumalla poissaoloon ja sen syihin mahdollisimman varhain saavutetaan parhaat tulokset myös kansainvälisen tutkimuksen mukaan (Ingul, Havik & Heyne, 2019). Kaltiala-­Heinon, Poutasen, Kilkun ja Rimpelän (2003) tutkimuksen mukaan runsaat poissaolot saattavat liittyä erilaisiin terveydellisiin ja psykososiaalisiin ongelmiin, joiden hoitaminen on koulunkäynnin onnistumisen edellytys.

Kouluterveyskyselyssä (Halme ym., 2018) kahdeksas-­ ja yhdeksäsluokkalaiset nuoret itse raportoivat, että kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kokevista 12 % oli luvattomia poissaoloja viikoittain. Myös koulukiusaaminen lisäsi riskiä poissaoloihin, sillä säännöllisesti koulukiusatuista 16 % oli luvattomia poissaoloja. Kiinnittämällä huomiota runsaisiin koulupoissaoloihin voidaan tunnistaa ne nuoret, joilla on paljon psyykkistä kuormitusta ja suurentunut riski sairastua mielenterveyden häiriöihin (Kaltiala-­Heino ym., 2003).

Lue artikkeli PDF-muodossa.