Leikitään ja keskitytään – tukea itsesäätelyyn

Päivi Moisio, Sini Teivaanmäki & Liisa Klenberg

Leikitään ja keskitytään -hankkeessa tuettiin perheitä, joissa 3–5-vuotiaalla lapsella oli tarkkaamattomuuteen ja ylivilkkauteen liittyviä haasteita. Keskeinen tuen väline oli vanhemman ja lapsen yhteinen, päivittäinen leikki. Toiminta oli tarkoitettu varhaisen vaiheen ennaltaehkäiseväksi ja melko lyhyeksi tueksi.

Leikitään ja keskitytään -hankkeessa leikittiin tuttuja leikkejä, muun muassa piirrettiin, pelattiin erilaisia pelejä ja sääntöleikkejä sekä tehtiin rentoutumisharjoituksia. Leikeissä, aikuisen rinnalla ja avustamana, lapset pääsivät harjoittelemaan toiminnanohjauksen taitoja, kuten vuoron odottamista, tarkkaavuuden kohdentamista tai toiminnan vauhdin säätelyä. Keskeistä oli vanhemman rooli paitsi leikkijänä myös vahvasti kasvatustietoisena leikinohjaajana. Vanhemmat ohjasivat ja antoivat palautetta niin, että lapsen itsesäätelyn kehitys mahdollistui leikkien edetessä.

Interventio kesti kahdeksan viikon ajan. Vanhemmat ja lapset osallistuivat ryhmätapaamisiin, ja perheissä leikittiin noin 30 minuuttia päivässä. Vanhempien arvioinnit toiminnasta olivat myönteisiä. Alustavien tulosten mukaan toiminnan vaikutukset myötäilevät Uudessa-Seelannissa saatuja tutkimustuloksia. Niissä vanhemman ja lapsen yhteisen ja säännöllisen leikin todettiin vähentävän lapsen aggressiivisuutta, ylivilkkautta ja tarkkaamattomuutta.

Lue artikkeli pdf-muodossa

Mentalisaatioteoriaan perustuva Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmämalli ja vanhempien kokemuksia perheryhmästä

Johanna Sourander, Eeva Oksanen, Anne Viinikka

Abstrakti:

Tässä artikkelissa kuvataan ensimmäisen lapsensa saaneille perheille suunnattua Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmämallia, jonka keskeinen tavoite on vanhempien mentalisaatiokyvyn tukeminen. Mallia on kehitetty Mannerheimin Lastensuojeluliitossa. Lisäksi esitellään perheryhmiin osallistuneiden äitien ja isien kokemuksia Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmien hyödyllisyydestä. Vuosien 2010−2014 aikana Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmiin osallistui 1 016 isää, 1 156 äitiä ja 1 158 vauvaa yli 80 kunnassa eri puolella Suomea. Perheryhmiin osallistuneilta vanhemmilta kerättiin anonyymisti palautetta internet -pohjaisella kyselyllä. Kysely lähetettiin 1 103 vanhemmalle, ja siihen vastasi 183 isää ja 367 äitiä. Isistä 86 % ja äideistä 84 % kertoi ymmärtävänsä ryhmään osallistumisen jälkeen paremmin vauvansa tunteita ja tarpeita. 81 % äideistä ja 80 % isistä koki itseluottamuksen vanhempana lisääntyneen ryhmän myötä. Myös koko perheelle suunnatun, voimavaroja vahvistavan tukimuodon hyödyllisyys korostui. Ryhmiin osallistui huomattavan paljon isiä, ja heistä 89 % kertoi saaneensa vahvistusta vanhemmuuteensa ja yli puolet koki tasavertaisen vanhemmuuden vahvistuneen. Tulokset nostivat esiin vahvasti myös ammatillisesti ohjatun mentalisaatioteoriaan perustuvan vertaistuen merkityksen ensimmäisen lapsen saaville perheille.

Lataa pdf