Kun koulun tarjoama tuki ei riitä – Koulun ja kuntoutuksen yhteistyö lapsen koulunkäynnin tukena

Pilvi Hämeenaho, Tarja Keltto

Artikkelissamme ”Koulun ja kuntoutuksen yhteistyö lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukena perusopetuksessa” tarkastelemme erityisen tuen tarjontaa ja siihen liittyvää erityisopettajien ja kuntoutuksen ammattilaisten yhteistyötä. Tutkimme ammattilaisten toimintaa suhteessa koulutuksellisen inkluusion tavoitteisiin. Erityisenä tutkimuskohteenamme on yhteistyön mahdollistava tai sitä vaikeuttava toimintaympäristö, jonka Cundari & Pfeifferia (1999) mukaillen määrittelemme rakentuvan sekä ajasta ja tilasta että käytänteistä ja asenteista. Tutkimuksemme perustuu kahdelle vuosina 2016 ja 2017 kerätylle kyselyaineistolle. Kyselyt osoitettiin erityisopettajille (n=40) ja koululaisille terapiaa tarjoaville kuntoutuksen ammattilaisille (n= 181), joista puheterapeutteja oli 134, toimintaterapeutteja 39 ja 8 muita ammattilaisia. Tutkimuksemme tavoitteena on selvittää yhteistyöhön vaikuttavan toimintakulttuurin rakentumista erityisopettajien ja terapeuttien silmin. Tutkimuksemme osoittaa,että erityisen tuen ja kuntoutuksen tarjoaminen suomalaisissa kouluissa hakee muotoaan, eivätkä uuden opetussuunnitelman inklusiiviset, oppilaiden integraation kautta tavoiteltavat periaatteet ole toteutuneet käytännössä. Haasteeksi jokaisen lapsen tarpeisiin vastaamisessa muodostuvat ammattilaisten yhteistyötä vaikeuttava resurssipula; erityisesti yhteisen ajan puute ja siitä seuraavat tiedonkulun ongelmat. Ratkaisuna haasteisiin nähdään se, että lapsen kanssa toimivilla ammattilaisilla tulisi olla enemmän tietoa toistensa tehtävistä ja heidän työtään ohjaavista periaatteista ja käytännöistä.

Lue artikkeli PDF-muodossa.

Vaativa erityinen tuki perusopetuksessa: käsitteen tarkastelua design -tutkimuksen avulla

Aino Äikäs ja Henri Pesonen

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan vaativan erityisen tuen käsitettä ja sitä, mistä siinä on kyse perusopetuksessa. Vaativa erityinen tuki -käsite otettiin käyttöön Veturi- eli Vaativan erityisen tuen hankkeessa (2012–2015), ja sillä on kuvattu (millä tahansa perusopetuksen tuen tasolla olevan) oppilaan vaativaa ja vahvaa tuen tarvetta. Nyt lähes kymmenen vuotta käsitteen käyttöönoton jälkeen se on saanut useita erilaisia merkityksiä ja tuen toteuttamisen käytänteitä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kasvatustieteellisen design-tutkimuksen periaatteita. Aineisto koostui moniammatillisten toimijoiden (n = 93) kirjoittamista vaativan erityisen tuen kuvauksista ja kahden fokusryhmäkeskustelun (n = 22 ja n = 23) muistiinpanoista. Aineisto analysoitiin design-tutkimukselle tyypillisesti sykleittäin ja laadullisin menetelmin. Design-prosessin tuloksena syntyi käsite ja kuvio Perusopetuksen oppilas vaativan monialaisen tuen keskiössä. Vaativa monialainen tuki -käsite kuvaa vaativa erityinen tuki -käsitettä monipuolisemmin laajaa ja intensiivistä tuen tarvetta. Tuen tarve riippuu ennen kaikkea yksilön tarpeista. Tärkeintä tuessa on laadukkaan perusopetuksen kaikkia oppilaita tukeva toimintakulttuuri, jossa myös koulun aikuisten arvot ja asenteet tukevat lasten ja nuorten moninaisuutta ja jossa on toimiva yhteisöllinen opiskeluhuolto. Vaativan monialaisen tuen olennaisia osa-alueita ovat lisäksi yksilökohtainen opiskeluhuolto, terveydenhuollon palvelut, sosiaalitoimi sekä muut vaativaa konsultaatiota ja kuntoutusta tarjoavat tahot.

Lue artikkeli PDF-muodossa

Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen ryhmämuotoinen Maltti-kuntoutus osana koulun tukitoimia – alueellisen kokeilun tuloksia

Heli Katajamäki, Mika Paananen

Abstrakti:

Tarkkaavuuden ongelmat ovat yksi yleisimmistä lapsilla koulussa ilmenevistä vaikeuksista. Lapset, joilla on tarkkaavuuden ongelmia, tarvitsevat koulussa eriasteisia tukitoimia. Niilo Mäki Instituutissa kehitetty tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen ryhmämuotoinen Maltti-kuntoutus on tarkoitettu 7–11-vuotiaille lapsille, joilla on tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen ongelmia tehtäväntekotilanteissa.

Kainuun alueella Maltti-kuntoutusta on kokeiltu osana koulujen omaa tukitoimintaa. Ryhmäkuntoutusta tehtiin moniammatillisesti, koulupsykologi ja laaja-alainen erityisopettaja vetivät ryhmiä työparina, koulukuraattori järjesti yhdessä koulupsykologin kanssa vanhempaintapaamiset. Kokemukset kuntoutuksen toteuttamisesta osana koulun omia tukitoimia olivat myönteisiä. Kuntoutus nivoutui luontevaksi osaksi lasten koulupäivää. Yhteistyö koulun sisällä auttoi pyrkimyksissä yleistää ryhmässä opittuja asioita luokkatilanteisiin.

Tutkimustulosten perusteella ryhmäkuntoutukseen osallistuneiden lasten tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen taidot parantuivat kuntoutuksen aikana. Opettajien arvion mukaan myönteisiä muutoksia lasten keskittymiskyvyssä oli havaittavissa edelleen 6 kuukauden päästä kuntoutuksen päättymisen jälkeenkin.

 

Lataa pdf