Lasten temperamentin ja tuen tarpeiden yhteys lasten kognitiivisiin toimintoihin päiväkotien erityisryhmissä

Alisa Alijoki, Eira Suhonen, Mari Nislin, Nina Sajaniemi

Abstrakti:

Tässä tutkimuksessa selvitettiin erityisryhmissä olevien vertaislasten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten temperamenttia, tuen tarpeita ja kognitiivisia toimintoja. Tutkimukseen osallistui 257 lasta. Näistä 107:llä oli hallinnollinen päätös erityisen tuen tarpeesta. Temperamentin arvioinnissa käytettiin vanhempien täyttämää kyselykaavaketta The Child Behavior Questionnaire. Kognitiivisia toimintoja arvioitiin käyttämällä osia sekä yleisen kognitiivisen kyvykkyyden arvioimiseen tarkoitetusta menetelmästä (WPPSI-III) että lasten neuropsykologisesta tutkimusmenetelmästä (NEPSY-II).

Tutkimuksessa vertaislapset hallitsivat kognitiiviset toiminnot odotetusti paremmin kuin erityistä tukea tarvitsevat lapset. Mielenkiintoista oli, että kielellisessä erityisvaikeudessa ja säätelytaitojen vaikeudessa kognitiiviset toiminnot olivat hyvin samantasoisia. Vertaislapsilla temperamenttipiirteistä tahdonalainen hallinta oli vahvempaa kuin erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla. Erityistä tukea tarvitsevien lasten joukossa tahdonalainen hallinta oli hyvin samankaltaista sekä kielellisessä erityisvaikeudessa että säätelytaitojen vaikeudessa. Samoin kielteinen virittyneisyys oli samankaltaista, ja sitä esiintyi huomattavasti enemmän kuin muilla lapsilla. Sukupuolten välillä eroa oli ainoastaan tahdonalainen hallinta -temperamenttiulottuvuudessa; tytöillä se oli vahvempaa kuin pojilla.

Erityistä tukea tarvitsevien lasten pulmat näkyvät pääosin keskittymisessä, tarkkaavaisuudessa ja kielteisessä virittyneisyydessä ympäristöä kohtaan. Varhaiskasvatuksessa lapset tarvitsevat sensitiivisiä aikuisia, jotka vastaavat lasten tarpeisiin ja osaavat tarvittaessa kanssasäädellä (co-regulate) lasten toimintaa. Silloin lapsilla on mahdollisuus saada myönteisiä kokemuksia vertaissuhteissaan, mikä tukee lapsen kehitystä ja oppimista.

Lataa pdf

Kokemuksia starttiluokasta ponnahduslautana koulussa suoriutumiseen

Alisa Alijoki

Abstrakti:

Tässä artikkelissa tarkastellaan erityistä tukea tarvitsevien lasten siirtymistä starttiluokalta kouluun ja heidän akateemisia taitojaan (luetun ymmärtäminen, sanelukirjoittaminen ja matemaattiset taidot) toisella luokalla. Artikkelin aineisto on osa väitöskirjani (Erityistä tukea tarvitsevien lasten polut esiopetuksesta alkuopetukseen – tukitoimet ja suoriutuminen, 2006) aineistosta. Tämän kirjoituksen tutkimusjoukko käsittää 100 lasta, joilla kaikilla oli myöhennetty oppivelvollisuus ja jotka opiskelivat yhden vuoden starttiluokalla ennen peruskoulun alkamista. Myöhennetyn oppivelvollisuuden taustalla olleet diagnoosit ryhmiteltiin seuraaviin neljään diagnoosiluokkaan: kehitysviivästymä, kielenkehityksen erityisvaikeus, sosiaalis-emotionaalinen vaikeus ja tarkkaavaisuuden vaikeus. Starttiluokalta kouluun siirtymisestä hahmottui kolme erilaista polkua, ja lasten suoriutumista tarkastellaan näiden polkujen mukaisesti ryhmiteltynä. Starttiluokalla olleista lapsista lähes kaksi kolmasosaa siirtyi peruskoulun ensimmäiselle luokalle yleisopetukseen. Eniten yleisopetukseen siirtyivät ne, joilla oli kehitysviivästymä tai tarkkaavaisuuden vaikeus. Myös koulumuodon pysyvyydellä on suuri merkitys lapsen elämässä. Tämän tutkimuksen mukaan lähes kaikki lapset pysyivätkin siinä koulussa, johon olivat alun perin menneet. Lasten taidot vaihtelivat suuresti. Noin viidennes lapsista suoriutui heikosti ja reilu kolmannes suoriutui kaikista kolmesta testistä ikätasoisesti. Lapsista 45 prosenttia suoriutui ikätasoisesti joko yhdestä tai kahdesta testistä.

Lataa pdf

 

 

kuvio1
Kuvio 1. Erityistä tukea tarvitsevien lasten polut starttiluokalta koulun ensimmäiselle ja toiselle luokalle.
kuvio2
Kuvio 2. Starttiluokalla opiskelleiden lasten suoriutuminen toisen luokan luetun ymmärtämisestä siirtymäpoluittain (n = 73)

Taulukko 1.

Taulukko 1. Luetun ymmärtämisen testissä suoriutumisen tasoryhmät (n = 73)

kuvio3
Kuvio 3. Starttiluokalla opiskelleiden lasten suoriutuminen toisen luokan sanelukirjoittamisesta siirtymäpoluittain (n = 76)
taulukko4
Taulukko 2. Sanelukirjoittamisen testissä suoriutumisen tasoryhmät (n = 76)
kuvio4
Kuvio 4. Starttiluokalla opiskelleiden lasten suoriutuminen toisen luokan matematiikan testeistä siirtymäpoluittain (n = 76)

Taulukko 3.

Taulukko 3. Matematiikan testissä suoriutumisen tasoryhmät (n = 76)