Vuoden kolmannessa Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehdessä esitellään kaksi väitöstutkimusta. Lehden Kokeilut ja käytänteet -osiossa perehdytään siihen, miten kielellisesti tuettu opetus toteutuu yläkouluikäisten maahanmuuttajaoppilaiden pedagogisena tukena. Tutkimusartikkeli selvittää maahanmuuttajataustaisten lasten varhaisia matemaattisia taitoja. Professori Timo Ahosen haastattelu avaa lukijalle Ahosen mielenkiintoista ja moninaista uraa Jyväskylän yliopistossa sekä kurkistaa myös Niilo Mäki Instituutin vaiheisiin.
Xin Tangin viime vuoden joulukuussa tarkastetussa väitöskirjassa tutkija on etsinyt taitavan opettajan ja laadukkaan opetuksen kriteerejä. Hän on päätynyt tarkastelussaan opetuskäytänteiden (opettajajohtoinen, lapsilähtöinen ja lasten johtamat käytänteet) sekä niiden yleisyyden vertailuun Suomessa ja Virossa. Erityisesti hän on paneutunut käytänteiden vaikutuksiin lasten lukutaidon kehityksessä ensimmäisellä ja kolmannella luokalla. Lapsilähtöinen opetustyyli, joka oli yleisempää Suomessa kuin Virossa, näytti tukevan oppilaiden lukutaitoa molemmilla luokkatasoilla. Vähiten hyödyllisiksi osoittautuivat lasten johtamat käytänteet. Myös lapsilähtöisen ja opettajajohtoisen käytänteen yhdistelmätyyli vaikutti myönteisesti lukutaidon kehitykseen. Opettajien tulee kuitenkin valita kulloinkin käytänteensä oppijoiden tarpeita vastaaviksi.
Maarit Lasasen kesällä 2017 Lapin yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassa käsiteltiin kuulovammaisten kouluikäisten lasten asemaa sekä heidän näkemyksiään vertaistukitoiminnasta, sen tarjoamasta tuesta sekä edelleen vertaistukitoiminnan yhteydestä lapsen arkeen. Tutkimus osoitti selkeästi vertaistukitoiminnan merkittävyyden ja sen toiminnan arkea rikastuttavan vaikutuksen. Tukiryhmiin osallistuneet kokivat saaneensa sosiaalista, tiedollista, toiminnallista ja emotionaalista tukea, esimerkiksi vinkkejä kouluun ja vapaa-aikaan, päivittäisiä selviytymiskeinoja sekä toivoa tulevaisuuteen. Tutkimuksen yhteiskunnallista merkittävyyttä pohdittiin syrjäytymisen ehkäisemisen näkökulmasta.
Harju-Autti ja Sinkkonen tarkastelevat artikkelissaan KIETU-opetusta, joka on maahanmuuttajien tehostettuun tukeen kehitetty kielitietoinen ja kielipedagoginen toimintamalli suomen kieltä opetteleville yläkouluikäisille nuorille. Opetuksen tavoitteena on saada muodostumaan maahanmuuttajanuoriin koulunkäyntiä ja oppimista tukeva pedagoginen suhde vahvistamalla nuorten kielitaitoa sekä koulunkäyntistrategioita.
Maahanmuuttajanuorten riittämätön kielitaito on huolestuttavalla tasolla, kun tavoitteena on kotoutuminen ja koulunkäynnin onnistuminen sekä edelleen toisen asteen opintoihin siirtyminen. Kunnat tarjoavat lisäksi hyvin eritasoista tukea riippuen resursseistaan. KIETU-opetuksen avulla olisi mahdollista tukea itse maahanmuuttajan lisäksi myös hänen perhettään, kouluyhteisöään ja välillisesti koko yhteiskuntaa.
Westerholmin ja Aunion tutkimuksessa etsittiin vastausta kysymykseen, voidaanko ThinkMath-interventio-ohjelman intensiiviharjoittelulla tukea maahanmuuttajataustaisten esikouluikäisten lasten matemaattisia
perustaitoja. Lasten lukukäsitteen hallinta ja kielen osaamisen taitotaso selvitettiin. Tutkimuksen esikoulujoukko jaettiin interventio- ja kontrolliryhmiin. Interventiotuokioihin sisältyi monimuotoisesti pienten lasten matemaattisia taitoja harjoittavia, tukevia ja motivoivia tehtäviä.
Harjoitteita jatkettiin kahdeksan viikon ajan kahdesti viikossa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kaikkien interventio-ohjelmaan osallistuneiden lasten numeeriset suhdetaidot ja lukujonotaidot kehittyivät harjoitteluiden aikana. Puhe- ja kuullun ymmärtämisen taitojen parantumista ei sen sijaan havaittu interventio- ja kontrolliryhmän välillä. Tämäkin tutkimus tukee maahanmuuttajataustaisten lasten varhaisen tuen merkittävyyttä tasavertaisuuden ja koulunkäynnin jatkumon edistäjänä sekä syrjäytymisen ehkäisijänä.
Timi Tervon haastattelema Timo Ahonen kuvaa elävästi yli kolmekymmentä vuotta jatkuneen yliopistouransa monia vaiheita. Ahonen korostaa erityisesti tutkimustiedon yhdistämistä käytäntöön. Hän nostaa esimerkkejä siitä, miten hän omalla toiminnallaan ja kollegoidensa kanssa on sitä toteuttanut yhteisön ja yksilöiden hyväksi, kansallisesti sekä kansainvälisesti. Ahonen luottaa vahvasti tutkimusperustaiseen opettajankoulutukseen ja sen mahdollisuuteen olla edelleen yhteiskuntamme tukipilarina.
Toimituskunta
