Kategoria: NMI Bulletin 1/2016

Julkaistu

Mentalisaatioteoriaan perustuva Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmämalli ja vanhempien kokemuksia perheryhmästä

Johanna Sourander, Eeva Oksanen, Anne Viinikka

Abstrakti:

Tässä artikkelissa kuvataan ensimmäisen lapsensa saaneille perheille suunnattua Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmämallia, jonka keskeinen tavoite on vanhempien mentalisaatiokyvyn tukeminen. Mallia on kehitetty Mannerheimin Lastensuojeluliitossa. Lisäksi esitellään perheryhmiin osallistuneiden äitien ja isien kokemuksia Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmien hyödyllisyydestä. Vuosien 2010−2014 aikana Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmiin osallistui 1 016 isää, 1 156 äitiä ja 1 158 vauvaa yli 80 kunnassa eri puolella Suomea. Perheryhmiin osallistuneilta vanhemmilta kerättiin anonyymisti palautetta internet -pohjaisella kyselyllä. Kysely lähetettiin 1 103 vanhemmalle, ja siihen vastasi 183 isää ja 367 äitiä. Isistä 86 % ja äideistä 84 % kertoi ymmärtävänsä ryhmään osallistumisen jälkeen paremmin vauvansa tunteita ja tarpeita. 81 % äideistä ja 80 % isistä koki itseluottamuksen vanhempana lisääntyneen ryhmän myötä. Myös koko perheelle suunnatun, voimavaroja vahvistavan tukimuodon hyödyllisyys korostui. Ryhmiin osallistui huomattavan paljon isiä, ja heistä 89 % kertoi saaneensa vahvistusta vanhemmuuteensa ja yli puolet koki tasavertaisen vanhemmuuden vahvistuneen. Tulokset nostivat esiin vahvasti myös ammatillisesti ohjatun mentalisaatioteoriaan perustuvan vertaistuen merkityksen ensimmäisen lapsen saaville perheille.

Lataa pdf

Julkaistu

Uudistunut Valteri tukee oppimista ja koulunkäyntiä

Tiina Siiskonen, Sanna Alila, Tarja Hännikäinen, Kristiina Pitkänen, Pia Walle

Abstrakti:

Valteri on Opetushallituksen toimialaan kuuluva valtakunnallinen oppimis- ja ohjauskeskus, joka tarjoaa palveluja ja asiantuntemusta monenlaisiin oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksiin. Juuri äskettäin toteutunut yhdistyminen verkostosta valtakunnalliseksi organisaatioksi parantaa palvelujen saavutettavuutta entisestään sekä tekee niistä entistä monipuolisempia ja kattavampia. Palvelut voivat kohdistua yksittäisten lasten ja nuorten tarpeisiin tai koko työyhteisön, kunnan tai alueen tarpeisiin. Ne voivat sisältää esimerkiksi ohjauskäyntejä ja konsultaatiota päiväkoteihin ja kouluihin, tukijaksoja, arviointi- ja kuntoutuspalveluja yksittäisille lapsille ja nuorille sekä työnohjausta ja koulutusta ammattihenkilöstölle. Palveluita voidaan tarjota valtakunnallisesti etäyhteyksien avulla tai tulemalla asiakkaan luokse sijaintipaikkakunnasta riippumatta, mikä onkin yksi koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen edellytys. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni lapsi ja nuori saa opiskella omassa lähikoulussaan kotipaikkakunnallaan ja saa siellä tarvitsemansa tuen. Siksi Valterin keskeisenä tehtävänä on tukea paikallisten ja alueellisten toimijoiden – erityisesti opetus- ja kasvatushenkilöstön, mutta myös opetuksen järjestäjien osaamista. Tämä edellyttää tietenkin lisääntyvää yhteistyötä kuntien, koulujen ja muiden toimijoiden kanssa.

Lataa pdf

Julkaistu

Perhemuodon ja sisarusaseman yhteys lapsen sosiaaliseen suosituimmuuteen ja näkyvyyteen ensimmäisellä luokalla

Linda Ojalammi, Nina Kivinen, Noona Kiuru, Jari-Erik Nurmi, Kaisa Aunola

Abstrakti:

Tutkimuksessa tarkasteltiin perhemuodon, sisaruuden ja syntymäjärjestyksen yhteyttä lapsen saamaan hyväksyntään ikätovereiden keskuudessa ensimmäisellä luokalla. Tutkittavina oli 154 keskisuomalaista lasta yhdeksältä luokalta. Lapsen sosiaalista suosituimmuutta ja näkyvyyttä arvioitiin ensimmäisen luokan keväällä pyytämällä lapsia mainitsemaan luokkatovereita, joiden kanssa he viettävät mielellään aikaansa ja joiden kanssa he vastaavasti eivät mielellään vietä aikaansa. Perhetaustasta kerättiin tietoa vanhemmilta kyselylomakkeella lasten ollessa esikoulussa. Tulokset osoittivat, että ydinperheessä elävät lapset olivat ikätovereidensa keskuudessa pidetympiä kuin uusperheissä elävät lapset. Tulokset osoittivat myös, että ainoat lapset olivat sosiaalisesti näkyvämpiä kuin lapset, joilla oli sisaruksia. Perhetekijöiden ja lapsen sosiaalisen aseman välisen yhteyden tiedostaminen voi auttaa löytämään keinoja tukea lapsia, joilla on riski joutua torjutuksi ikätoverisuhteissaan.

Lataa pdf

Julkaistu

Miksi oppilaat ovat väsyneitä? Katsaus väsymyksen syihin ja seurauksiin

Juhani E. Lehto

Abstrakti:

Katsauksessa tarkastellaan peruskoulu- ja lukioikäisten unta ja väsymystä. Väsymyksen tunteet ovat lisääntyneet, ehkä aivan viime vuosia lukuun ottamatta. Huomattavan suuri osa oppilaista kokee itsensä väsyneeksi varsinkin kouluviikon aikana. Myöhäiseksi siirtynyt nukkumaanmeno ja liian lyhyeksi jäävä yöuni ovat selkeimmät syyt väsymykseen. Heikko unenlaatu on myös todennäköinen syy. Unenpituus, unenlaatu ja väsymys ovat kaikki yhteydessä koulumenestykseen, tosin yhteys ei ole kovin vahva. Selvästi vahvemmin nämä tekijät ovat yhteydessä depressio-oireisiin.

Unen vaikutus ADHD-tyyppiseen oireiluun on mahdollista, mutta tutkimusta on toistaiseksi vähän sellaisista oppilaista, joilla ei ole diagnosoitua ADHD-oireyhtymää. Unen vaikeudet saattavat selittää, miksi opettajat kokevat ADHD-tyyppisen oireilun lisääntyneen koulussa. Tietotekniikan käyttö myöhään illalla ja yöllä vähentää unenpituutta ja heikentää unenlaatua. Sen aiheuttamista uniongelmista ja väsymyksestä on kuitenkin melko vähän tutkimusta: tarkat vaikutusmekanismit ovat selvittämättä. Katsauksen lopuksi pohditaan, miten koulupäivän aloittaminen myöhemmin ja nukkumaanmenon varhentaminen saattaisivat vähentää oppilaiden väsymystä.

Lataa pdf

Julkaistu

Lasten temperamentin ja tuen tarpeiden yhteys lasten kognitiivisiin toimintoihin päiväkotien erityisryhmissä

Alisa Alijoki, Eira Suhonen, Mari Nislin, Nina Sajaniemi

Abstrakti:

Tässä tutkimuksessa selvitettiin erityisryhmissä olevien vertaislasten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten temperamenttia, tuen tarpeita ja kognitiivisia toimintoja. Tutkimukseen osallistui 257 lasta. Näistä 107:llä oli hallinnollinen päätös erityisen tuen tarpeesta. Temperamentin arvioinnissa käytettiin vanhempien täyttämää kyselykaavaketta The Child Behavior Questionnaire. Kognitiivisia toimintoja arvioitiin käyttämällä osia sekä yleisen kognitiivisen kyvykkyyden arvioimiseen tarkoitetusta menetelmästä (WPPSI-III) että lasten neuropsykologisesta tutkimusmenetelmästä (NEPSY-II).

Tutkimuksessa vertaislapset hallitsivat kognitiiviset toiminnot odotetusti paremmin kuin erityistä tukea tarvitsevat lapset. Mielenkiintoista oli, että kielellisessä erityisvaikeudessa ja säätelytaitojen vaikeudessa kognitiiviset toiminnot olivat hyvin samantasoisia. Vertaislapsilla temperamenttipiirteistä tahdonalainen hallinta oli vahvempaa kuin erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla. Erityistä tukea tarvitsevien lasten joukossa tahdonalainen hallinta oli hyvin samankaltaista sekä kielellisessä erityisvaikeudessa että säätelytaitojen vaikeudessa. Samoin kielteinen virittyneisyys oli samankaltaista, ja sitä esiintyi huomattavasti enemmän kuin muilla lapsilla. Sukupuolten välillä eroa oli ainoastaan tahdonalainen hallinta -temperamenttiulottuvuudessa; tytöillä se oli vahvempaa kuin pojilla.

Erityistä tukea tarvitsevien lasten pulmat näkyvät pääosin keskittymisessä, tarkkaavaisuudessa ja kielteisessä virittyneisyydessä ympäristöä kohtaan. Varhaiskasvatuksessa lapset tarvitsevat sensitiivisiä aikuisia, jotka vastaavat lasten tarpeisiin ja osaavat tarvittaessa kanssasäädellä (co-regulate) lasten toimintaa. Silloin lapsilla on mahdollisuus saada myönteisiä kokemuksia vertaissuhteissaan, mikä tukee lapsen kehitystä ja oppimista.

Lataa pdf