Miten voimme tutkimusperustaisesti ratkoa nyky-yhteiskuntamme ”viheliäisiä ongelmia” oppimisessa ja opettajankoulutuksessa?
Akateeminen lähestymistapa on keskeinen osa suomalaista opetuksen järjestämistä ja opettajankoulutusta. Tämä pitää sisällään muun muassa sen, että opettajilla on kykyä reflektoida ja kehittää omaa työtään tutkimustiedon avulla. Nykyistä aikaamme Suomessa siivittävät monet viheliäiset ongelmat (esim. Chan & Xian, 2022), kuten esimerkiksi väestörakenteen muutos yhdessä maantieteellisen polarisaation (Hongisto ym., 2025) kanssa ja oppimistulosten heikkenemisen taustalla vaikuttavat tekijät (esim. perheen sosioekonominen tausta) (Salmela-Aro & Chmielewski, 2019). Nämä ovat monimutkaisia, vaikeasti operationaalistettavia sekä ilman kohdennettua rahoitusta hankalasti ratkaistavia ongelmia, jotka kiinnittyvät kulttuuriseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen kontekstiin ja sitä myöden myös koulujärjestelmäämme (esim. Alanko ym., 2025; Hongisto ym., 2025).
Viheliäiset ongelmat ovat sekä lokaaleja että globaaleja ja kontekstisidonnaisia, jolloin pysyvien ja kestävien ratkaisujen löytäminen on haastavaa. Toisiinsa kietoutuvien ongelmien ratkaiseminen edellyttääkin monialaista ja monitieteistä yhteistyötä, joustavuutta ja pitkäjänteistä sitoutumista. Esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön tuoreessa visiossa peruskoulun tilasta (OKM, 2026) korostetaan, että maailman haasteet ja kriisit edellyttävät koululta vastausta sivistyksen, oppimisen ja inhimillisen kasvun, hyvinvoinnin, korkean osaamistason ja sosiaalisen kestävyyden, kestävän teknologisen osaamisen ja merkityksellisyyden avulla. Kärkkäinen ym. (2024) havaitsivat, että alakoululaisten tieteellisen ajattelun kehittymistä on tarpeen vahvistaa, jotta heidän valmiutensa tehdä perusteltuja ratkaisuja luonnontieteitä koskeviin kysymyksiin kohenee. Yksittäinen opettaja voi kehittää pedagogisia ratkaisuja ja kokeilla interventioita omassa työssään. Tämä edellyttää koulujen ja kuntien rakenteellista tukea sekä opettajankoulutuksen tutkimusperustaista kehittämistä. Pitkäjänteinen opetuksen kehittäminen edellyttää riittävää valtion rahoitusta ja tarkoituksenmukaisia koulutuspoliittisia linjauksia. Digitaalisen hyvinvoinnin edistäminen erilaisten etä- ja monimuoto-opetuksellisten ratkaisujen ja oppilaiden digivalmiuksien vahvistamisen kautta on tärkeä osa tulevaisuuden koulutusta.
Viheliäiset ongelmat koskettavat myös tulevaisuuden opettajankoulutuksen järjestämistä, esimerkiksi opettajankoulutuksen muuttuvien opiskelijamäärien, opettajan työn houkuttelevuuden muutoksen ja inklusiivisen koulun kehittämisen tarpeen sekä oppilaiden ja opettajaopiskelijoiden yksilöllisyyden huomioinnin tuoman osaamistarpeen kautta. Opettajankouluttajien osaamistarpeeseen vastaaminen vaatii uutta ajattelua ja resursseja.
Kutsumme teemanumeroon tiedeartikkeleita, joissa tarkastellaan oppimisen järjestämisen erityiskysymyksiä, opettajankoulutuksen kehittämistä ja mahdollisia suuntia edellä kuvattujen haasteiden ratkaisemiseksi. Tutkimusartikkelien lisäksi toivotamme tervetulleiksi tutkittu juttu -artikkelit, katsausartikkelit, kokeilut ja käytänteet sekä puheenvuorot. Kaikkien julkaistavaksi esitettyjen kirjoitusten tulee käsitellä tavalla tai toisella teemanumeron edellä mainittuja sisältöjä. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehden tarkoitus on palvella sekä tutkimusyhteisöä että käytännön työn tekijöitä. Siksi toivomme, että kirjoitukset sisältävät myös konkreettisia esimerkkejä, johtopäätöksiä ja näkökulmia siihen, mitä esitetty tieto tarkoittaa opetuksen ja oppimisen arjessa.Ohjeet kirjoittajille löytyvät: https://bulletin.nmi.fi/ohjeita-kirjoittajille/ Kaikki kirjoitukset vertaisarvioidaan (“double blinded”).
NMI Bulletin -kirjoittajaohjeiden mukaisesti viimeistellyt tekstit pyydetään lähettämään viimeistään 1.8.2026 teemanumeron päätoimittajille Sirpa Eskelä-Haapaselle sekä Katriina Maaraselle heidän sähköposteihinsa samanaikaisesti. Emme vastaanota myöhästyneitä käsikirjoituksia. Julkaisuprosessi noudattaa NMI Bulletin -käytänteitä (ks. tarkemmin https://bulletin.nmi.fi/ohjeita-kirjoittajille/ Julkaisuprosessi). Teemanumero ilmestyy joulukuussa 2026.
Lähteet:
Alanko, K., Söderberg, P., Lagerström, M. et al. (2025). The Association Between Social Outsiderhood and School Absence is Mediated by Internalizing Symptoms. School Mental Health. https://doi.org/10.1007/s12310-025-09793-8
Chan, J.K.H. & Xiang, WN. (2022). Fifty years after the wicked-problems conception: its practical and theoretical impacts on planning and design. Socio Ecol Pract Res 4, 1–6. https://doi.org/10.1007/s42532-022-00106-w
Hongisto, P., Kalalahti, M. & Varjo, J. (2025). Etäopetus perusopetuksen järjestämisessä. Kunnallisalan kehittämissäätiön Tutkimusjulkaisut, Nro 124, KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö. http://hdl.handle.net/10138/593998
Kärkkäinen, S., Havu-Nuutinen, S., Kontkanen, S., & Waltzer, K. (2024). Finnish primary school students’ perceptions on water systems: Exploring sources and usage at home and in society. Eurasia Journal of Mathematics, Science and Technology Education, 20(5), em2434.
Salmela-Aro, K., & Chmielewski, A.K. (2019). Socioeconomic Inequality and Student Outcomes in Finnish Schools. In: Volante, L., Schnepf, S., Jerrim, J., Klinger, D. (eds) Socioeconomic Inequality and Student Outcomes. Education Policy & Social Inequality, vol 4. Springer. https://doi.org/10.1007/978-981-13-9863-6_9
Avainsanoja
Opetuksen ja oppimisen järjestäminen, oppimisen tuki, opettajankoulutus, opettajuus, opettajaksi opiskelevat, opetuksen ja oppimisen tulevaisuustyö
Teemanumeron toimituskunta
Vastaava toimittaja Sirpa Eskelä-Haapanen, toimittaja Katriina Maaranen
Sirpa Eskelä-Haapanen, Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos, laitosjohtaja, yliopistonlehtori, dosentti. Tutkimuksellinen mielenkiintoni kohdentuu käsitysten ja uskomusten tarkasteluun, joilla on impaktia opettajankoulutuksen järjestämiseen. Muita tutkimuskohteitani ovat koulutusjohtaminen, koulusiirtymät sekä esi- ja alkukasvatus. Olen Opettajankoulutusfoorumin jäsen. Toimin 2018–2024 Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehden NMI Bulletinin päätoimittajana ja edelleen sen toimituskunnassa.
Katriina Maaranen, Itä-Suomen yliopisto, filosofinen tiedekunta, soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, professori. Tutkimukselliset mielenkiintoni liittyvät opettajankoulutuksen tutkimukseen, opettajaksi kehittymiseen, opettajaopiskelijoiden ja opettajien ammatilliseen kehittymiseen sekä opettajan työhön.
Outi Kyrö-Ämmälä, Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuksen yliopistonlehtori. Tutkimuksellinen mielenkiintoni kohdistuu inklusiiviseen opettajuuteen ja kasvatukseen, sekä inklusiivisen opettajan osaamiseen ja erityisesti opettajan moninaisuusosaamiseen mukaan lukien oppijoiden kognitiivisten taitojen tukemisen. Olen Opettajankoulutusfoorumin sekä kansallisen soveltuvuuskoetyöryhmän jäsen.
Minna Körkkö, Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, tutkijatohtori, dosentti. Tutkimukselliset mielenkiinnonkohteeni liittyvät opettajan työn eri puoliin (esim. suhteet ja tunteet), opettajan ammatilliseen kehittymiseen, opettajan osaamiseen ja opettajankoulutuksen reflektiivisiin käytäntöihin.
Katariina Stenberg, Helsingin yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta, yliopistonlehtori, dosentti. Tutkimuksellinen mielenkiintoni kohdistuu opettajaksi opiskelevien ammatilliseen identiteettiin, opettajuuteen, reflektioon sekä opettajankoulutukseen.
Mikko Tiilikainen, Turun yliopiston opettajankoulutuslaitos, yliopistonlehtori; Helsingin yliopisto, tutkijatohtori (EDUCA-lippulaiva). Tutkimuskohteitani ovat opettajan käytännöllisen tiedon tutkimus, tällä hetkellä erityisesti resilienssin sekä opettajankoulutuksen tutkimus- ja käytäntöperustaisuuden välisen ongelman näkökulmista.
Katariina Waltzer, Itä-Suomen yliopisto, filosofinen tiedekunta, Kasvatustieteiden ja psykologian osasto. Yliopistonlehtori. Tutkimuksellinen mielenkiintoni kohdistuu koulutukselliseen syrjäytymiseen, lasten tiedepääoman kehittymiseen sekä inklusiivisiin oppimisympäristöihin aina varhaiskasvatuksesta opettajankoulutukseen. Toimin asiantuntijatehtävissä myös opiskelijavalintoihin liittyvissä työryhmissä, esimerkiksi kansallisen soveltuvuuskoetyöryhmän puheenjohtajana.