Ammattikoululaisnuoret muistuttavat kavereitaan koulumotivaation suhteen

· toimitus suosittelee
Author

Solareksen, Määtän ja Kiurun (2015) Kaveripiirin merkitys ammattikoululaisten koulumotivaatiossa – tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita siitä, muistuttavatko nuoret kavereitaan koulumotivaation suhteen, solmivatko he uusia kaverisuhteita samanlaisen koulumotivaation perusteella sekä vaikuttaako kaveripiirille tyypillinen motivaatio heidän omaan koulumotivaatioonsa. Motivaatiota tutkittiin sisäisenä koulumotivaationa ja käyttäytymiseen liittyvinä suoritusstrategioina sekä tehtävään suuntautumisen että tehtävän välttelyn näkökulmasta.

Tutkimusaineisto kerättiin Jyväskylän ammattiopiston ensimmäisen vuoden opiskelijoilta (n= 1293) syksyllä 2009 ja toisen vuoden opiskelijoilta (n= 644) syksyllä 2010. Enemmistö osallistujista oli ensimmäisenä vuonna 15-16-vuotiaita ja toisena vuonna 16-17-vuotiaita. Tutkimuksen kumpaakin vaiheeseen osallistui tasaisesti poikia ja tyttöjä. Kyselyn toiseen vaiheeseen vastasi kuitenkin vain 50 prosenttia ensimmäiseen kyselyyn vastanneista. Aineisto on peräisin Niilo Mäki Instituutin Motivoimaa -hankkeesta.

Tulosten mukaan ammattikoululaisnuoret muistuttavat kavereitaan sisäisen motivaation ja tehtävien välttelyn suhteen. Nuoret solmivat uusia kaverisuhteita koulumotivaatioltaan ja suoritusstrategioiltaan samankaltaisten nuorten kanssa. Lisäksi voidaan todeta, että nuori ennemmin etsii koulutehtäviin samalla tavalla suuntautuneita nuoria kavereikseen kuin mukautuu itse kaveripiirin kaltaiseksi. Näin ollen oppilaitosten kannattaisikin kartoittaa koulutehtäviin välttelevästi suuntautuneita ja heikon motivaation omaavia kaveriryhmiä, sekä pyrkiä kohdentamaan heihin ryhmäkohtaista tukea esimerkiksi interventiohankkeiden muodossa.

Tulokset antavat viitteitä siitä että, tytöt muistuttivat kavereitaan motivaatioltaan ennen kaikkea opintojen alussa. Vaikuttaisi myös, että poikien kaveriryhmissä koulumotivaatio olisi samankaltaisempi ja erityisesti sisäinen motivaatio olisi tullut samankaltaisemmaksi ensimmäisen opiskeluvuoden ja toisen opiskeluvuoden välillä. Kaiken kaikkiaan poikien koulumotivaatio oli tyttöjen koulumotivaatiota heikompi, minkä vuoksi poikien opiskelumotivaation tukemisen tukikeinoja tulisi selvittää ja kehittää lisää.

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Niilo Mäki -säätiön NMI-Bulletin Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehdessä 1/2015.

Sonja Oikari, koulutussuunnittelun harjoittelija KK